Tyostakieltaytyjan_kasikirja

KirjallisuusKirjoittanut Miia Vistilä

Työn kulttia purkamassa

Lukuaika: < 1 minuutti

Työn kulttia purkamassa

Työstäkieltäytyjän käsikirja

Anna Kankila, Eetu Viren, Harry Salmenniemi, Heidi Meriläinen, Joel Kilpi, Johannes Ekholm, Klaus Lumi Maunuksela, Lasse Poser, Mia Haglund, Pontus Purokuru

Kollektiivisesti kirjoitettu Työstäkieltäytyjän käsikirja ruotii palkkatyöhön ja pääoman arvontuotantoon perustuvan yhteiskunnan ongelmia. Teos yllyttää oman elämän haltuunottoon työstä kieltäytymällä. Tämä ei tarkoita toimettomuutta, vaan toimintaa tekijän omilla ehdoilla.

Esseiden lisäksi kirjassa on haastatteluja ja novelleja. Tämä sekä keventää lukemista että vahvistaa sanomaa vetoamalla sekä analyyttiseen ajatteluun että tunteisiin ja mielikuvitukseen. Tyylit vaihtelevat myös tekstien sisällä ja kirjoittajajoukon erilaiset painotukset näkyvät. Yhteisiä lähtökohtia ovat luokka-analyysi ja vaatimus vaurauden jakamisesta.

Nykyjärjestelmän haittoja esitellään laajasti: biosfäärille tulee peruuttamattomia tuhoja, työntekijöille burn­outeja ja muita sairastumisia ja syvää turhautumisen tunnetta.

Työttömyyskään ei siirrä järjestelmän ulkopuolelle, vaan entistä tiukemman valvonnan kohteeksi.

mainos

Vaihtoehdoiksi esitetään muun muassa omilla ehdoilla elettyä pienyrittäjän elämää ja hoivaan keskittymistä. Samalla kehotetaan poliittiseen muutostyöhön työstä kieltäytymisen mahdollistamiseksi useammille. Kirjan tavoitteena on paitsi antaa konkreettisia neuvoja palkkatyön haitoista eroon pääsemiseen, niin myös purkaa työn itseisarvon ympärille rakentuvaa maailmankuvaa.

Ihmiselämä keskiöön rahallista lisäarvoa tuottavan työn tilalle nostetaan hoiva, jolla tarkoitetaan kaikkea ihmisten perustarpeiden tyydyttämistä. Hoivaan sisältyvät paitsi fyysiset, myös sosiaalis-emotionaaliset perustarpeet, joiden tyydyttyminen on edellytys ihmisen toimintakyvyn rakentumiselle.

Palkattoman tunne- ja hoivatyön sukupuolittuneisuutta avataan lyhyesti: heterosuhteissa naiset tekevät näitä töitä enemmän ja miehet hyötyvät niistä enemmän. Tunne- ja hoivatyön tasa-arvoistaminen nähdäänkin keinona yhteiskunnan laajempaan muuttamiseen.