Metsäyhtiöt veronmaksajain taskulla

Pääkirjoitus

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.

Vaikka ilmastoskeptikot muuta väittävät, ilmastotoimet eivät ole menettäneet merkitystään. Suomi tavoittelee hiilineutraaliutta vuoteen 2035 mennessä, eli siihen mennessä saamme päästää ilmakehään hiilidioksidia vain sen verran kuin hiilinielumme sitä sitovat. Myös Euroopan unionin hiilineutraaliustavoite 2050 sitoo meitä.

Tärkeä työkalu tavoitteiden saavuttamiseen on päästökauppa, jossa saastuttaja maksaa. 

Suomi laskee hiilineutraaliuden pitkälti metsiemme hiilensidontakyvyn varaan. Ylisuuret hakkuut ovat kuitenkin romahduttaneet metsien hiilinielun.

Tämä uhkaa tulla veronmaksajille kalliiksi, koska kadonnutta hiilinielua täytyy paikata ostamalla päästöoikeuksia.

Valtio siis maksaa hiilimätkyt, jotka johtuvat metsäteollisuuden toimista.

Metsäteollisuuden jättisubventoinneilla on Suomessa toki pitkät perinteet.

Valtio tuki metsäyhtiöitä aikanaan kovalla rahalla, mutta nyt ne ulkoistavat tuotantoaan globaaliin etelään. Laskua ympäristöhaitoista maksavat ja niistä arjessaan kärsivät sikäläiset veronmaksajat. Samanaikaisesti metsäyhtiöt markkinoivat uusia innovaatioita, kuten puisia kertakäyttöastioita ja rakennusmateriaaleja, joilla korvattaisiin öljyn käyttöä. Todellisuudessa niidenkin tuottaminen vaatii fossiilisia raaka-aineita.

Tutkimukset osoittavat toistuvasti, että metsiemme nykyinen talouskäyttö on kestämättömällä tasolla – mutta mitä tekee metsäteollisuus? Kaataa runkoa toisensa perään, koska Venäjän-tuontiin perustuvan bisnesmallin riskit realisoituivat. Kun idänkauppa on pakotteiden takia jäissä, puuta pitää saada kotimaasta. Suomea avohakataan kiihtyvään tahtiin, ja siinä menevät linnunpesät, luontoarvot ja arvopohjaiset realismit kaikki samaan sellukattilaan.

Voiman 2/2026 kansihaastattelussa runoilija Sini Silveri pohtiikin luonnon turmelemisen aiheuttamaa surua. Elämme raunioissa, hän sanoo. Niistä voi kuitenkin versoa jotakin uutta.

Voimme vaikuttaa siihen, mitä versoista kasvaa.

Me kaikki suomalaiset olemme metsänomistajia, sillä valtio omistaa noin kolmasosan Suomen metsistä. Yhteisiä metsiämme hallinnoiva Metsähallitus hakkaa niitä nyt surutta. Vanhojen ja luonnontilaisten metsien määritelmät on laadittu tarkoitushakuisesti niin suppeiksi, ettei suuresta osasta maata enää löydy suojeltavaa. Epätieteellisiin luonnonmetsän kriteereihin vedoten Suomi hakkaa harvinaista vanhaa metsää, joka ei sadassakaan vuodessa palaudu entiselleen.

Näitä arvometsiä on vain muutama hassu prosentti koko metsäalasta. Ne ovat monille lajeille elintärkeitä, ja myös EU edellyttäisi suojelua jäsenmailtaan.

Rivikansalainen ei voi äänestää Metsähallituksen kokoonpanosta, mutta kukin voi silti kertoa mielipiteensä valtion metsien käytöstä. Yhteystiedot löytyvät Metsähallituksen sivuilta.

Viime kädessä vastuussa ovat poliitikot. He päättävät Metsähallituksen tulostavoitteista, yksityismetsien suojelun resursseista sekä luonnonmetsien kansallisista kriteereistä.

Seuraavat eduskuntavaalit ovat jo ovella.

Kirjoittaja on Voiman metsätoimituksen vastuutoimittaja. Voima 2/2026 oli metsä-erikoisnumero. Metsätoimitusta tukee Koneen säätiö Metsän puolella -apurahalla.

Pääkirjoitus

Voima on vuodesta 1999 ilmestynyt kulttuurilehti. Puoluepoliittisesti sitoutumaton lehti nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Pääkirjoitukset ottavat kantaa ja johdattavat lukijat numeron pariin.