Love Records oli toimittaja Atte Blomin, säveltäjä Otto Donnerin ja rumpali Christian Schwindtin vuonna 1966 peustama levy-yhtiö, jonka merkitys suomalaisen musiikkin ja laajemminkin populaarikulttuurin kannalta on ohittamaton. Love haastoi oman aikansa keskittyneen musiikkialan viihdepainotuksen tuomalla markkinoille etenkin nuorta kuluttajakuntaa kiinnostavien suomalaisten pop-, rock-, folk- ja jazz-artistien sekä etenkin vasemmistolaisen laululiikkeen musiikkia. Liki 400 LP:tä […]
Lue lisää… from Lovesta lovella
Tanja Kuronen Hoivapommin purkajat Gaudeamus 2015 Minä pelkään tilannetta, jossa joudumme sekä yksilöinä että yhteiskuntana pettämään lupauksemme vanhusten hyvästä hoidosta. Näin kirjoittaa Tanja Kuronen kirjassaan, joka luotaa niin sanotun kolmannen sektorin, hyvinvoinnin sekatalouden, yhteisöllisyyden ja vapaaehtoistyön mahdollisuuksia ja epävarmuustekijöitä suhteessa vanhustenhoitoon. Kurosella on omakohtaista työkokemusta vanhustenhoidosta jonka ”tuottajana” on kolmas sektori. Tämä tutkija-työntekijä yhdistelmä […]
Lue lisää… from Kolmoshuoneen kakkossänky
”Saksa ei olisi voinut yhdistyä ilman saksalaista taidetta, tiedettä ja musiikkia – eikä varsinkaan ilman saksalaista liediä”, kirjoitti valtakunnankansleri Otto von Bismarck 1892. Saksalaisen laulun suurin säveltäjä on ollut Franz Schubert, joka syntyi Pyhään saksalais-roomalaiseen keisarikuntaan kuuluneessa Wienissä 1797. Hänen laulusarjansa Winterreise on lajinsa paras musiikin historiassa. Se kuuluu länsimaisten ihmisten yhteiseen kokemuspiiriin samalla tavalla […]
Lue lisää… from Winterreise – vaeltavan torvensoittajan matkassa
Alejandro González Iñárritu jatkaa Birdmanissa (2014) äärimmilleen vietyä kamerakeskeistä linjaansa. Nytkin kuvauksesta vastaava Emmanuel Lubezki loihtii intensiivisen lähikuvauksen, ihmisiä kiertävien kamera-ajojen ja saumattomasti kuvattuun kuvaan liitettävien digitehosteiden kautta koko elokuvaa kannattelevan muodon. Terrence Malickin hovikuvaajanakin tunnettu kuvaajamestari tukeutuu tällä kertaa myös luonnonvalon hyödyntämiseen. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat 1800-luvun alkupuolen amerikkalaisten erämaiden karun luonnon ja […]
Lue lisää… from Kamera edellä läpi mudan, sohjon ja tuiskeen
Red Nose Clubin sovitus Ilmari Kiannon vuonna 1909 ilmestyneestä Punaisesta viivasta koukkaa historian kautta tähän aikaan. Tässä suomalaisen demokratian syntykuvauksessa kerrotaan takakylillä äärimmäisessä köyhyydessä lapsikatraansa kanssa elävistä Topista ja Riikasta. He eläytyvät ajatukseen siitä, että äänioikeutta laajentaneen uuden vaalilain myötä vuoden 1906 eduskuntavaalit voisivat muuttaa kaiken paremmaksi heidänkin elämässään. Esityksessä alkuteoksen naturalistinen kärsimys on […]
Lue lisää… from Klovnit köyhien puolesta
”Mitä lähemmäs haudan reunaa me käymme, sitä kauemmas kaikotkoon se kaikkinainen arkuus ja epäröinti, jonka vuoksi me aiemmin emme rohkeasti ryhtyneet puolustamaan oikeaa totuutta aina kun sen kohtasimme.” Teksti on Jacob Grimmin, ja Günter Grass oli samaa mieltä. Viime vuonna kuolleen Grassin viimeiseksi kirjaksi jäi Grimmin sanat (Teos, 2015), mikä on kertomus Jacob ja Wilhelm […]
Lue lisää… from Jatkokurssi pitkän saksan lukijoille
Suomen valokuvataiteen museossa on esillä Kaisa Rautaheimon näyttely Pojat. Rautaheimo on valokuvannut puolitoista vuotta 20-30-vuotiaita miehiä, jotka ovat eri elämäntilanteissa. Yhteistä heille kaikille on kuitenkin elämäntilanteen epävakaisuus: Koulut ovat keskeytyneet, töitä ei ole tai älämä on muuten epävarmaa. Usein päihteidenkäyttö on tai on ollut vahvana osana poikien elämää, mutta niin myös heidän vanhempiensa ongelmat tai […]
Lue lisää… from Katsaus huppujen sisälle
Tammikuisen sunnuntain ohjelmassa oli siis australialaisen Circa-ryhmän esitys Wunderkammer CHAMÄLEON-teatterissa. Neljän miehen ja kolmen naisen esiintyjäryhmä tuo lavalle perinteisen sirkusareenan ja varieteenäyttämön perustyypit ja nauraa niille hyväntahtoisesti päin naamaa. Näemme parrakkaan voimamiehen, loistavan vannetaiturin, syväkatseisen drag queenin, seremoniamestarin ja hupaisat pellehahmot – kaikki pienissä, punamustissa pikkuhousuissaan. Paljaan ihon ja fyysisen voiman kouriintuntuva läheisyys yhdistyvät burleskin […]
Lue lisää… from Akrobatiaa Berliinissä
Eikö muka oikein tavutettu?Mikäpä tässä elämässä oikein menisi, ainakaan jatkuvasti!Hyvä jos ehken sinne päin. <Kahdessa sanassa tuossakin jo virhe, niinkö? Katkoo, ei tu mittää. Eikä sitä paitsi pidä nipottaa. Reko Lundánin Aina joku eksyy näytelmässä hyvin moni väheksyy monia, ainakin kaksoset toisiansa ja ennen kaikkea juoppoutunutta äitiään, joka on viinakiroissa aikoinaan jättänyt kapiaisukkonsa ja Liisan […]
Lue lisää… from Aina joku väh-eksyy
Aarne Ankka ilmestyi ensi kerran jo vuonna 1983. Disneyn mielestä Aarnen ulkonäössä on liikakin piirteitä, jotka muistuttavat Aku Ankasta. Silti siinä missä Aku päätyy aina raharikkaan setänsä vedättämäksi, Aarne käy väärinymmärretyn neron kyynisellä asenteella kulttuurista asemasotaa tukholmalaisista kaljakuppiloista käsin. Nyt Aarne saarnaa Heideggerista, Arendtista ja Hitleristä, ajautuu kännissä poliittisiin riitoihin nakkikioskilla, joutuu kavereiden facebook-pilan […]
Lue lisää… from Aarne Ankka ei pidä uusnatseista
