Kuoro marssii yhtenäisessä rivissä kohti etukatsomoa laulaen kuin 1970-luvun Ylioppilasteatterissa konsanaan. Kappaleessa kysytään: Miksi haet tätä työtä? Miksi juuri sinut pitäisi valita? Mitkä ovat vahvuutesi?
Näin potkaistaan käyntiin Porttiteatterin musikaali Balladi työstä. Esitys merkityksellisyydestä. Nykyisten ja entisen vankien sekä taiteen ammattilaisten muodostaman teatteriryhmän näytelmissä omaehtoiset kertomukset elämän käännekohdista sidotaan yhteen jonkun kattoteeman kautta. Viime vuoden Kuninkaissa avainkysymys liittyi valtaan, Suurin kaikista (2023) kertoi rakkaudesta ja muutaman vuoden takainen La Familia perhemuistoista flamencon perinteestä ammentaen.
Nyt pääaiheena on suhde työhön, mutta kuten arvata saattaa, sen kautta piirtyvät esiin kysymykset suhteesta auktoriteetteihin, pärjäämiseen ja elämänhallintaan. Tämän päälle keriytyy näkökulmia muun muassa perheeseen, päihteisiin, rahahuoliin, väkivaltaan ja epärehellisyyteen sekä maahanmuuttoon liittyviin odotuksiin ja pettymyksiin. Myttyyn menneitä unelmia tiivistää yhden kertojan muistelu ajasta, jolloin kulissit olivat vielä kohdallaan: ”Vaimo, talo, työ, Mersu pihassa ja pari karvatonta kattia.”
Pudota voi mistä vain. Entisinä työpaikkoina mainituiksi tulevat esimerkiksi ruuvien pakkaaja, autokauppias, hitsari, bingoemäntä, trukkikuski, lihamestari, taidekasvattaja ja alusvaatemalli. Yksi kertoo asiansa venäjäksi ja toinen arabiaksi, kolmas hihkaisee olleensa työkseen Helsingin toiseksi paras subudiileri.
Totuttuun tapaan esityksen ohjaaja on Tuija Minkkinen ja musiikin on säveltänyt Sanna Salmenkallio. Esityksen pysäyttävimmässä kohtauksessa pettymysten kolhima mieshahmo laulaa yksin tyhjällä näyttämöllä, kuinka vaikea on luottaa ja päästää toista lähelle.
Sana Porttiteatterin korkeasta taiteellisesta tasosta näyttää kiirineen, ja katsomo on jälleen täynnä viimeistä paikkaa myöten. Esityskaudet ovat lyhyitä, ja lippujen suhteen kannattaa jatkossa olla liikkeellä jo hyvissä ajoin.
