Esityksen alussa tanssijat Leila Kourkia, Leena Nordberg ja Elina Pirinen sekä näyttelijä Rasmus Slätis ilmaantuvat näytämölle sanansaattajina esitelläkseen videolta Saatanan (Jorma Uotinen) viimeisiä hetkiä. Kuolinkouristustensa keskellä tämä ehtii vielä kirota meidät kaikki.

Näin alkaa Esa Kirkkopellon Zodiakille ohjaama tanssiteos Saatana on kuollut.

Teoksen tausta-aineistoissa kerrotaan, kuinka Friedrich Nietzschen vuonna 1882 julistama Jumalan kuolema käynnisti prosessin, jonka takia usein kuvittelemme elämämme erilaisten demonisten ja faustisten voimien keskellä. Kuitenkin meillä olisi mahdollisuus vapautua niistä samalla tavalla kuin olemme jo luopuneet uskonnon tarjoamasta ahtaasta moraali-ikkunasta.

Tätä varjosaatanallisuudesta irtaantumista näyttämöllistävä esitys sisältää episodimaisia kohtauksia, jotka etenevät jonkinlaisen negatiivisen affektikaaoksen kautta erilaisiin rajojen ylityksiin ja uudenlaisiin ihmisten välisiin kohtaamiseen. Säestämisen ohella esityksessä aivan kantavaan asemaan nousevat harpisti Katri Tikka ja hänen intensiivisen lumosointinen soittimensa.

Yhdessä kohtauksessa harppua kiikutetaan pitkin näyttämöä ikään kuin sillä olisi esiintyjien kehoihin rinnasteinen olemus. Tässä voi nähdä viittauksen Kirkkopellon ja Toisissa tiloissa -ryhmän esitystaideteoksiin, joissa on tutkittu empatian alan laajentamista myös toisiin lajeihin ja jopa elottomiin esineisiin.

Hartaan antihybriksisen tanssiteoksen filosofinen viesti on vahva: meitä ympäröivien nurjien impulssien riepotus voidaan taltuttaa etsimällä näyttämöllistetyn ruumiin keinoin uusi suhde omaan kehoon, elämiseen ja toisiin ihmisiin.

Esitykset Zodiakissa 13.4. asti. Kuuntele myös Esa Kirkkopellon haastattelu Teatterin politiikkaa-podcastissa: www:voima.fi/audio