Kuva: Tanja Ahola

Esittävä taideKirjoittanut Tuomas Rantanen

Brechtiä jokanaiselle suomii miesneromyyttiä ja tutkii suomalaisen vasemmiston historiallista moninaisuutta

Lukuaika: < 1 minuutti

Brechtiä jokanaiselle suomii miesneromyyttiä ja tutkii suomalaisen vasemmiston historiallista moninaisuutta

Kuva: Tanja Ahola

Teatteriliitteen kannessa Sinikka Sokka.

Voiman Teatteriliite ilmestyi Voiman 10/2022 välissä.

Voit lukea koko liitteen Issuussa. Löydät Teatteriliitteen verkkoartikkelit täältä.

Teatterin uudistaja Bertolt Brecht (1898–1956) pakeni natsi-Saksasta perheineen, avustajineen ja rakastajineen viettäen pakolaisaikaa Suomessa 1940-luvun alussa noin vuoden ajan. Sirpa Kähkösen kirjoittama ja Taru Mäkelän ohjaama älykkään viihdyttävä näytelmä piruilee terävästi Brechtin (Johannes Korpijaakko) edustamalle miesneromyytille, mutta antaa silti arvoa koko hänen klaaninsa tuottamalle taiteelliselle työlle.

Näytelmä viittaa maestron metodeihin muun muassa hyödyntämällä brechtimäisellä tavalla musiikkia, taustaprojisointia ja suoraa puhetta rampin yli yleisölle. Esityksen erityinen vahvuus näkyy siinä, miten se käsittelee Hella Wuolijoen (Reetta Ristimäki), Väinö Tannerin (Petriikka Pohjanheimo), Elvi Sinervon (Hanna Vahtikari) ja Elmer Diktoniuksen (Ristimäki) hahmojen kautta vasemmiston historian sisäisiä jännitteitä. Hieno ratkaisu on myös nostaa näytelmän avainhenkilöksi usein huomiotta jäävä Brechtin lahjakas avustaja Grete Steffin (Katariina Lantto).

Sirpa Kähkönen & Taru Mäkelä: Brechtiä jokanaiselle
Lisäesitykset Teatteri Kapsäkissä 18.1.–3.2.2023

Kuuntele myös Kähkösen ja Ristimäen haastattelu Teatterin politiikkaa -podcastissa.