Ilmassa on hento tuoksu alkavaa kesää. Keskiviikkona 16.4. pääministerin virka-asunnon, Kesärannan, edusta on vielä kovin rauhallinen. Kohta kuitenkin satojen mielenosoittajien sitkeä joukko saa aikaan äänekkään tunnelman.
Paikalla ovat myös poliisit usean partion voimalla ennen kuin ensimmäinenkään mielenosoittaja on ehtinyt paikalle.
”Kaikilla on oikeus osoittaa mieltä, se on ihan ihmisen perusoikeus”, toteaa paikalla ollut poliisi. ”Toivotaan, että tulee rauhallinen mielenosoitus ja saavat osoittaa mieltänsä rauhassa ja että meilläkin sujuu ilta rauhallisesti.”
Ensimmäisten mielenosoittajien saavuttua tunnelma on jännittynyt ja innokas. Heidän joukossaan on myös Henna, jota kannusti paikalle hänen ympärillään näkemä kärsimys, vähävaraisuus ja se, että omat tai muidenkaan rahat eivät riitä elämiseen.
”Haluan antaa äänen ihmisille, jotka eivät pääse paikalle, ja joita kiusataan tällä hetkellä rajusti ja mielivaltaisesti. Hallituksen leikkaukset koskettavat oikeastaan ainoastaan niitä, jotka ovat valmiiksi heikommassa asemassa.”
Henna saapui paikalle pyörällä suoraan töistä. Mielenosoituksen alkamista odotellessaan hän istuskelee puun juurella ja on selvästi innoissaan.
”Terveiset Petterille”
Lopulta mielenosoittajat saapuvat ja tapahtuman puuhamies saa ohjeistettua osallistujia ja leipäjono muodostuu. Se kasvaa parin sadan metrin mittaiseksi. Mielenosoittajien ikähaitari yltää taaperoista eläkeikäisiin.
Leipää jonottavilta ehtii kyselemään hyvin tunnelmia. Heidän näkemyksensä ovat yhdenmukaisia. Lähtökohtaisesti kaikilla haastateltavilla on samat mietteet ja syyt mielipiteiden kertomiseen, joillakin hieman radikaalimmat kuin toisilla.
Silmiini kantautuu jonon perällä liehuva punamusta lippu. Lipun kantaja on myös mukana järjestämässä mielenosoitusta. Nimettömänä pysytellyt anarkisti toteaa, että ”itse asiassa meidän piirissä on ollut mottona, että hallitus alas eikä uutta tilalle.”
”Sanotaan näin, että kun ihmiset turhautuu liikaa, niin siitä voi tulla rumaa jälkeä. Tämä ei ole minkäänlainen uhkaus tai mikään. Vaan yksinkertainen toteamus siitä, että kun ihmiset ovat pahalla päällä, niin sitten he alkavat tekemään todella tyhmiä asioita.”
Mielenosoittajien kanssa keskustellessa herää tunne, että kyseiset ihmiset ovat tulleet paikalle myös purkamaan omaa turhautumistaan ja tunnetta epäoikeudenmukaisuudesta. Tietysti siinä toivossa, että sanoma kantaisi pääministeri Petteri Orpon ja muiden päättäjien korviin ja tulisi otetuksi tosissaan.
Kasvonsa peittänyt mielenosoittaja esittäytyy Eurooppalaiseksi siiliksi.
”Olen osoittamassa mieltä köyhien, vammaisten, eläkeläisten, sairaiden kurjuutusta vastaan. Se on tosi selkärangatonta toimintaa, mitä hallitus on harjoittanut koko kauden. Olen lukenut paljon aiheesta, taloudesta, historiasta, ja kun kuuntelee alan ammattilaisia, niin eihän tämän hetken hallitus toimi millään tavalla kestävästi.”
Eurooppalainen siili jatkaa, että hallitus kerää rahat rikkaiden pussiin ja paisuttaa omaa lompakkoaan.
”Tosi säälittävää toimintaa. Paljon puhutaan siitä, kuinka eläkeläiset ovat rakentaneet tämän maan, mutta heiltä leikataan.”
”Porvari, Orpon paras kaveri”
Jonottamisen jatkuttua riittävän aikaa jonottajat levittäytyvät perinteisempään mielenosoitusrykelmään. Samalla kuormapyörällä rumpuja kuljettanut Jakob Wartiovaara aloittaa soiton rumpuryhmänsä kanssa. Hymyilevä rumpali ottaa tilanteen haltuun ja kymmenhenkisen ryhmän säestäessä tanssijalka alkaa vipattaa. Jotkut myös kerääntyvät rinkiin potkimaan pomppupalloa. Yhteisöllisyys ja ilo ovat vakavan asian keskellä sydäntä lämmittävää.
”Rumpuryhmää liittyy usein mukaan mielenosoituksiin, joihin meidät kutsutaan ja jos mielenosoituksen arvot on ryhmän arvojen mukaiset. Antikolonialistisuus, antiseksistisyys, antirasismi ja antikapitalismi”, Wartiovaara luettelee.
”Orpon hallitus alas”
Erityisasiantuntija ja hallintotieteen tohtori Heta Heiskanen oli matkalla töistä kotiin kuullessaan osuvia huudahduksia ja päätti tulla katsomaan meininkiä.
”Jos täällä verkostoituu oikeat ihmiset, jotka vaihtavat osaamisia, niin nämä voivat olla hyviä paikkoja. En tiedä, millä asenteella ihmiset ovat täällä, haluavatko he oppia esimerkiksi kansalaisaloitteista tai haluavatko he oppia, miten tehdään lausuntoja lainsäädäntöön, tai millä tavalla täytetään huoli-ilmoituksia päättäjistä, tai muita aktivismin uusia keinoja, mitä ei ole ennen ehkä käytetty niin paljon.”
Heiskanen painottaa myös, että jos ihmiset panostavat enemmän tyypillisesti ei-anarkistisiin vaikuttamiskeinoihin, kuten kaavoituspolitiikkaan ja lainsäädäntövaikuttamistyöhön niin ”tällä joukollakin voidaan saada jo aika paljon aikaan”.
Päivän draaman kaari on selvä. Porukka tuli paikalle leipäjonoon pääministerin virka-asunnolle, mutta Orpolta ei herunut leipää kansalle. Onneksi soppaa ja leipää oli omasta takaa. Tunnelma jatkuu iloisena tapahtuman loppuun saakka ja kaikille halukkaille riittää ruokaa. Soppa on herkullista vegaanista kotiruokaa.
Otsikko ja väliotsikot ovat mielenosoittajien huudahduksia.
