Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.
Voima-talous ilmestyi Voiman 2/2023 välissä ja Issuussa.
Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.
Oppositiopuolueet julkaisivat taannoin yksityiskohtaiset vaihtoehtobudjettinsa. Nostan hattua. On tärkeää, että puolueet kertovat etenkin vaalien alla, mitä ne todella tahtovat. Puolueiden näkökulmasta ikävä puoli on, että nämä linjaukset kertovat, mitä puolueet todella tahtovat.
Vaaligallupien ykkössijaa pitävä kokoomus on monen ansioituneen ammattiliiton aktiivin puolue. Nyt se kuitenkin tarjoaa vaihtoehtobudjetissaan useita muutoksia työelämän ehtoihin ja haluaa kääntää niiden herkän valtatasapainon vahvasti työnantajien eduksi. Tosin tavoite on osittain piiloutunut ujosti pinnan alle. Katsotaanpa sinne.
Puolue esittää työmarkkinajärjestöjen jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamista. Esityksen laatijat ovat selvästi lukeneet professori Anders Kjellbergin tutkimuksen ammatillisesta järjestäytymisestä Ruotsissa – tai kuulleet siitä Etelärannasta.
Vuonna 2007 Ruotsin porvarihallitus poisti työttömyyskassojen ja ay-jäsenmaksujen verovähennyksen sekä nosti työttömyyskassojen maksuja. Kahdessa vuodessa ammattiliitot menettivät 235 000 jäsentä. Järjestäytymisaste laski 77 prosentista 71 prosenttiin. Erityisesti kato osui suorittavan työn tekijöihin. Samaan aikaan työnantajien järjestäytymisaste nousi 77 prosentista 80 prosenttiin. Mutta eikö verovähennyksen poisto koskenut heitäkin? Kyllä ja ei. Ruotsissa yritysten jäsenmaksuja muutettiin nokkelasti osin palvelumaksuiksi, jotka ovat verovähennyskelpoisia.
Esityksen lopputulos: työehdoista neuvottelevat heikentyneet ammattiliitot sekä vahvistuneet työnantajajärjestöt tukenaan yritysten johtajat ja juristit, joiden kaikki kulut yritys voi edelleen vähentää veroissaan.
Yksi vaihtoehtobudjetin esitys leikkaisi ”työnantajille hyvitettyjä koulutuskorvauksia” 15 miljoonaa euroa. Puolue siis leikkaisi työnantajiltakin.
Kyse on vuoden 2013 työmarkkinoiden raamisopimuksen pohjalta vaivalla luodusta työntekijöiden kolmen päivän koulutusoikeudesta. Sopimukseen liittyvä jupakka johti tuolloin jopa EK:n toimitusjohtajan vaihtamiseen. Sopimus takasi yrityksille koulutuksesta verovähennysoikeuden. Tuloveroa maksamattomat työnantajat, kuten kunnat, seurakunnat ja yleishyödylliset järjestöt, saavat koulutuskorvauksen. Kokoomus siis poistaisi vain julkisen ja kolmannen sektorin edun, kun taas yritykset saisivat edelleen verovähennyksensä.
Vaihtoehtobudjetti lopettaisi eläkkeen kertymisen ansiosidonnaisesta työttömyysturvasta. Jännä ehdotus. Eläkettä kun kertyy monista muistakin ansiosidonnaisista sosiaalietuuksista, esimerkiksi vanhempainrahoista, sairauspäivärahoista, kuntoutusrahoista ja sotilastapaturmista. Maisteriksi valmistuvakin saa tutkinnostaan lisää eläkettä 61 euroa kuukaudessa. Nyt kokoomus ehdottaa näistä kaikista leikkausta ainoastaan työttömien ansiosidonnaiseen eläkekertymään. Hyvin pärjäävien etuihin ei kajottaisi. Työttömyyskassatkin puolue siirtäisi samalla Kelalle pois ammattiliittoja vahvistamasta.
Kokoomus esittää ansiosidonnaisen työttömyyskorvausajan lyhentämistä ja maksamista suurempana alussa. Joissakin muissakin puolueissa, kuten perussuomalaissa ja vihreissä, kaavaillaan osin vastaavia malleja. Nopeimmin työllistyvät korkeasti koulutetut, kuten lääkärit, opettajat ja juristit, heikoimmin matalasti koulutetut, ikääntyvät ja syrjäseuduilla asuvat. Puolueet valitsevat, kumman ryhmän asemaa ne haluavat parantaa, kumman heikentää.
Paholainen asuu yksityiskohdissa, sanotaan. Tämä pätee kaikkien puolueiden taitavasti paketoituihin tavoitteisiin. Kaunis käärepaperi kannattaa avata ja katsoa, mitä ehdotuksista todellisuudessa seuraisi, ja mitä arvoja ne edustavat.
Kirjoittaja on YTM ja vapaa toimittaja.
