Äärioikeistolainen liikehdintä on vahvasti esillä Suomen mediassa. Yleisradio uutisoi, että Kankaanpäässä toiminut ryhmä, joka suunnitteli terroristista iskua, ei ollutkaan niin eristäytynyt kuin alun perin uskottiin. Ylen mukaan terroriepäillyt olivat tiiviissä yhteydessä muun muassa entisiin Vastarintaliikkeen aktivisteihin.

Toinen paljon huomiota herättänyt tapaus oli Lahden terroristisolu. Kolme epäiltyä halusivat iskujen kautta ajaa Suomea kaaokseen ja sitä kautta ”rotusotaan”. Tämäkään ryhmä ei toiminut tyhjiössä, ja ainakin pari siihen kuuluvaa epäiltyä on pitkän linjan äärioikeistoaktivisteja.

Kolmas tapaus, joka saattaa kytkeytyä äärioikeistoon, liittyy pommiuhkauksiin, jotka lähetettiin vihreiden, vasemmistoliiton ja SDP:n puoluetoimistoille vaalien alla. Keskusrikospoliisin mukaan uhkausten takana oli terroristinen motiivi.

Nämä tapaukset ovat todennäköisesti jäävuoren huippu, ja lisää soluja ja suunnitelmia on luultavasti olemassa. Suojelupoliisi on tuoreessa vuosiraportissaan huomioinut tämän kehityksen: ”Äärioikeistolaisen terrorismin kannattajat ovat saaneet vaikutteita esimerkiksi yhteiskuntajärjestyksen väkivaltaiseen romahduttamiseen tähtäävästä Siege-kulttuurista. He näkevät aseelliset iskut keskeisenä keinona yhteiskunnan romahduttamisen kiihdyttämiseksi. He kuuluvat verkkoyhteisöihin, joissa ihannoidaan äärioikeistolaisia joukkoampujia, kannustetaan iskujen toteuttamiseen ja jaetaan materiaalia iskujen suunnitteluun.”

Äärioikeiston terrorismin seurannasta on tullut Suojelupoliisin prioriteetti.

Nousukausi

Äärioikeisto on aina ollut läsnä Suomessa, mutta sen nopea nousu tapahtui vuosien 2015–2016 pakolaiskriisin aikana. Suomessa silloin syntynyt liikehdintä vaikuttaa edelleen. Liikkeet kuten Rajat kiinni ja Suomi ensin on kuopattu, mutta ne jättivät jälkiä, koska aktivistit, jotka tuolloin aloittivat ”uransa”, johtavat tällä hetkellä erilaisia projekteja ja puolueita ja ovat epäiltyinä terrorismista. Vuosien 2015–2016 liikehdintä ei ollut erityisen radikaalia, vaan laaja protesti, joka syntyi osittain siitä, että perussuomalaiset olivat hallituksessa, kun ennätysmäärä pakolaisia saapui Suomeen.

Liike joutui olemaan maltillisempi, kun liikehdintä laajeni ja siihen osallistui suuri joukko ”tavallisia” ihmisiä. ”Tavallisten” ihmisten vetäydyttyä, jäljelle jääneet radikalisoituivat. Tämä muutos tapahtui vuonna 2017, kun Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten puheenjohtaja ja puolue erotettiin hallituksesta. Muutos heikensi Rajat kiinni ja Suomi ensin -liikkeiden protestimieltä, ja monet ulkoparlamentaarisen liikkeen tukijat siirtyivät perussuomalaisiin tai jäivät passiivisiksi. Tämän seurauksena ne, jotka jäivät, muuttuivat entistä radikaalimmiksi. Etnonationalismista tuli liikkeen keskeinen aate.

Koronakriisi vauhditti äärioikeistolaisuuden nousua. Pandemia yhdisti Rajat kiinni ja Suomi ensin -aktivisteja uusiin ihmisiin, joilla ei ollut kokemusta ulkoparlamentaarisesta toiminnasta. Erilaisista taustoista tulevat ihmiset olivat alkaneet uskoa, että koronarokote on vaarallinen ja että koko pandemia on huijaus. He liittyivät ryhmiin, joissa johtava hahmo on ollut äärioikeistolainen ”veteraani”, jolla on kokemusta järjestäytymisestä. Koronadenialismin varjolla esimerkiksi antisemitismi ja siihen liittyvät salaliittoteoriat ovatkin saaneet enemmän tilaa suomalaisissa äärioikeistolaisissa liikkeissä.

Koronakriisi vauhditti äärioikeistolaisuuden nousua.

Koronapandemia tuotti samanlaista dynamiikkaa kuin pakolaiskriisi. Liikehdintä kasvoi nopeasti, keräsi paljon huomiota ja synnytti erilaisia projekteja ja puolueita. Suurin osa näistä jäi lyhytikäisiksi, koska ne perustettiin yhden kysymyksen ympärille. 

Projekti tai puolue pysyy pystyssä niin kauan kuin sille tärkein asia on esillä mediassa ja politiikassa. Kun asia menettää yleistä kiinnostavuutta, projekteissa ja puolueissa alkaa sisäinen kuohunta ja valtataistelu. Näin kävi Rajat kiinni -liikkeessä, josta syntyi Suomi ensin ja sitten Suomen kansa ensin -liike. Koronan aikana syntyi ensin Valta kuuluu kansalle -puolue (VKK). Siitä irtautui myöhemmin Vapauden liitto, jossa nyt kuohuu. 

Suurin osa aktivisteista, jotka toimivat Rajat kiinni -liikkeessä ja myöhemmin koronadenialistisessa liikkeessä, eivät olleet kovin ideologisia eivätkä varsinkaan ideologisesti johdonmukaisia. Monet heistä uskoivat samanaikaisesti erilaisiin ristiriitaisiin salaliittoteorioihin. Esimerkiksi samat henkilöt saattoivat uskoa, että koronaa ei ole olemassa, että se on Kiinan biologinen ase tai  Maailman talousfoorumin kehittämä suunnitelma. Poikkeuksia olivat Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) ja vuonna 2021 perustettu Sinimusta liike. Ne erosivat merkittävästi muista puolueista tai projekteista, jotka syntyivät pakolaiskriisin ja pandemian aikana. PVL:n ja Sinimustan liikkeen vahva ideologisuus esti kansanliikkeen muodostumisen, mutta toisaalta lisäsi sisäistä koheesiota.

Noviiseja ja konkareita

Miten olemme päätyneet tilanteeseen, jossa Supo varoittaa äärioikeiston terrorismista ja useat suunnitelmat tulevat ilmi? Koska äärioikeistolainen liikehdintä on sirpaloitunutta ja sen kannattajat vihaisia.

Liike on jakautunut kolmeen pääryhmään.

Ensimmäinen edelleen aktiivinen, mutta laantumisen merkkejä näyttävä ryhmä koostuu ihmisistä, jotka ovat tulleet mukaan liikehdintään pakolaiskriisin tai pandemian voimaannuttamina. Heillä ei ole vahvaa ideologista maailmankuvaa, jonka kautta he yrittäisivät analysoida tilannetta. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi puolueet Valta kuuluu kansalle, Vapauden liitto ja Totuuspuolue. 

Äärioikeistolainen liikehdintä on sirpaloitunutta ja sen kannattajat vihaisia.

Ano Turtiaisen johtama VKK sai kelvollisen tuloksen aluevaaleissa, joissa puolue sai kymmenen valtuustopaikkaa ja 1,3 prosenttia äänistä. Puolueen jäsenet riitaantuivat keskenään, osa irtautui puolueesta ja perusti Vapauden liiton. VKK on tällä hetkellä Ano Turtiaisen yhden miehen projekti, ja hän on radikalisoitunut entisestään. Turtiainen väittää, että Maa ei ole pyöreä ja muutti vastikään puoleen nimen muotoon Valta kuuluu Kristukselle. 

Vapauden liitto, jota johtaa entinen perussuomalaisten poliitikko, kerää nyt kannatuskortteja Laura Huhtasaaren siskon Saara Huhtasaaren presidentinvaalikampanjalle ja yrittää edelleen vaikuttaa ihmisiin koronadenialismilla. Puolue on viime aikoina joutunut sisäiseen kriisiin, ja on epäselvää, miten ehjänä se pysyy.

Tämä osa liikehdintää tulee luultavasti jatkamaan riitaisena, ja useita puolueita ja ryhmiä tulee sirpaloitumaan myös tulevaisuudessa.

Toinen ja mahdollisesti vaikutusvaltaisin osa liikehdintää on Sinimusta liike ja organisaatiot sen ympärillä. Sinimusta liike on puolue, jonka taustalta löytyy yhteyksiä perussuomalaisiin, Pohjoismaiseen vastarintaliikkeeseen sekä Rajat kiinni -liikkeeseen. Puolueen syntyyn vaikutti kaksi merkittävää tapahtumaa: Pohjoismaisen vastarintaliikkeen kieltäminen Suomessa, mikä johti siihen, että sen aktivistit jatkoivat toimintaansa muualla, sekä PS-nuorten radikalisoituminen ja sitä seurannut koko nuorisojärjestön ulossulkeminen perussuomalaisista. Nämä jättivät monia kokeneita ja radikaaleja aktivisteja sekä järjestöaktiiveja ilman kattojärjestöä. 

Tästä syntyi Sinimusta liike (SML), joka keräsi juuri ja juuri tarvittavat 5000 kannatuskorttia päästäkseen osallistumaan eduskuntavaaleihin. Vaalitulos oli heikko, mikä ei ole yllättävää, koska puolue on avoimesti fasistinen, rasistinen ja antisemitistinen. 

Viimeinen oljenkorsi

Sinimustan liikkeen tavoitteena on rakentaa vahva puolue ja hankkia lisää aktivisteja. Se toivoo perussuomalaisten täydellistä epäonnistumista hallituksessa, koska puolueen ainoa tapa saada lisää ääniä on viedä niitä Perussuomalaisilta. Sinimustan liikkeen tarina voi kuitenkin päättyä. Oikeusministeriö on nostanut kanteen, jossa se yrittää peruuttaa SML:n puoluestatuksen sillä perusteella, että puolueen ohjelmassa on laittomia kohtia, kuten maininta etnisestä rekisteristä ja sananvapauden rajoittamisesta. Jos oikeusministeriön kanne menee läpi, se todennäköisesti vahvistaa kolmatta liikehdintää, eli niin sanottua akselerationistista suuntausta (engl. accelerationism, sanasta to accelerate, kiihdyttää).

Akselerationismin nousu ei ole tapahtunut pelkästään Suomessa, vaan se on osa maailmanlaajuista äärioikeistolaisen liikehdinnän kehitystä. Akselerationismi tarkoittaa sitä, että jokin henkilö tai ryhmä tekee esimerkiksi terrori-iskun toivoen, että sen seurauksena vallitseva järjestelmä romahtaa. Viime aikoina Suomessa paljastuneet suunnitelmat liittyvät tähän suuntaukseen. 

Syy akselerationismin kasvuun löytyy epätoivosta, jossa monet äärioikeistolaiset elävät. Monet kiinnijääneistä ovat olleet mukana toiminnassa pitkään ja nähneet, että suurista maailmanlaajuisista pakolaiskriiseistä ja pandemioista huolimatta mikään ei muutu ja vallitseva järjestelmä jatkaa kuten ennenkin. Syvästi ideologiselle ja epätoivoiselle henkilölle akselerationismi näyttäytyy tällöin viimeisenä oljenkortena. 

On kuitenkin tärkeä muistaa, että äärioikeistolainen liikehdintä ei ole yksimielinen ja akselerationismia vastustetaan paljon myös liikkeen sisällä. Kriitikot väittävät, että iskut eivät tule muuttamaan mitään ja akselerationismi pelaa vain poliisin ja vallitsevan järjestelmän pussiin, koska se lisää sortoa koko liikehdintää vastaan. Esimerkiksi Sinimustan liikkeen lähellä olevat tahot ovat esittäneet voimakasta kritiikkiä akselerationismia vastaan. He kokevat, että heidän puolueensa on vastaus ongelmiin, ja että toimijoiden tulisi suunnata energiansa oman infrastruktuurin ja rinnakkaisyhteiskunnan rakentamiseen.

Mikäli Sinimusta liike menettää puoluestatuksensa, akselerationismin kritiikki äärioikeiston sisällä voi laantua.