Nimettöminä pysyvät aktivistit ovat kerääntyneet iltayhdeksältä Kasarmintorille. Pakettiautosta kadulle nostettu aggregaatti hurisee, ja pian projektori läsäyttää torin laidalla sijaitsevan puolustusministeriön rakennuksen seinään tekstin Congratulations Finland! 70 Years of Arms Trade with an Apartheid State.
Hiljaisen kaupungin muutamat ohikulkijat pysähtyvät ihmettelemään tekstiä. Jotkut heistä ottavat kuvat seinästä ennen kuin he jatkavat matkaa.
Hetken projisoinnin jälkeen porukka panee kamat kasaan ja suuntaa Senaatintorille, jossa he toteuttavat saman homman. Killer Deal! Only 400 000 000 € for Arms Tested on Civilians!, lukee valaistun tuomiokirkon portailla. Projisointikiertue jatkuu keskustassa muutaman tunnin ajan.
Suomen asekaupat ovat ihmisoikeuskysymys
Seiniin heijastettu teksti viittaa Suomen asehankintoihin Israelilta. Suomi teki niitä yhteensä noin 400 miljoonalla eurolla vuosina 2008-2021, ja hankintapäätöksiä on tehty sen jälkeenkin: joulukuussa 2022 Puolustusministeriö ilmoitti yli 200 miljoonan euron asekaupasta Israelin valtion omistaman Rafael Advanced Defense Systemsin kanssa. Kauppa sisältää ohjusjärjestelmiä ja varaosia.
Killer Deal -kampanjan aloittanut aktivistiryhmä on joukko Finland Against Apartheid -julkilausuman allekirjoittaneita henkilöitä. Yksi tempauksessa mukana olleista aktivisteista kertoo, että kampanjan tekijöitä motivoi pyrkimys tiedonvälitykseen. Hänen mukaansa Suomen ja Israelin asekauppoja ei ole käsitelty mediassa tarpeeksi. Tänään julkaistua kyselyä tehdessä tuli ilmi, että edes osa kansanedustajana toimineista henkilöistä ei kokenut olevansa tarpeeksi tietoisia asekaupoista Israelin kanssa ottaakseen kantaa kysymykseen asekaupan kieltämisestä.
Asekaupat ovat vahvasti rauhaan ja turvallisuuteen liittyvä ulko- ja puolustuspoliittinen kysymys. Asekaupat Israelin kanssa ovat erityisen ongelmallisia siksi, että Israelin valtio miehittää palestiinalaisalueita ja ylläpitää järjestelmää, joka esimerkiksi ihmisoikeusjärjestöjen Amnesty Internationalin ja Human Rights Watchin mukaan täyttää apartheidin tunnusmerkistön. Amnesty International tiivistää, että palestiinalaisiin kohdistuvien sortotoimien keskeiset elementit ovat alueellinen pirstoutuminen, segregaatio ja valvonta, maan ja omaisuuden riistäminen sekä taloudellisten ja sosiaalisten oikeuksien kieltäminen.
Helpotusta ei ole luvassa. Pääministeri Benjamin Netanjahun johtama äärioikeistolainen Israelin hallitus aloitti loppuvuonna 2022, ja Ylen mukaan synkimmät arviot povaavat maan olevan matkalla järjestelmään, jossa Netanjahun hallitus käyttää pian rajatonta valtaa ilman minkäänlaisia pidäkkeitä.
“Kun näitä asekauppoja tehdään, niillä on ehdoton vaikutus ihmisoikeustilanteeseen siellä”, aktivisti tiivistää.
Suomi tukee Israelin aseteollisuutta asehankinnoillaan. Israelin aseteollisuus puolestaan hyötyy konfliktista. “Israelilaisen aseteollisuuden kilpailuasemia parantaa se, että yritykset voivat testata ja esitellä tuotteitaan Israelin ja palestiinalaisten konfliktissa”, kirjoittaa Kari Paasonen Suomen ja Israelin asekauppa 2000-luvulla -raportissa.
Vastaajista 43 % kannattaa asekauppaa, mutta 67 % aikoo edistää palestiinalaisten ihmisoikeuksia
Killer Deal -kampanja toteutti eduskuntavaalien alla kyselyn, joka kartoitti aiemmin eduskunnassa istuneiden ehdokkaiden kantaa Suomen ja Israelin väliseen asekauppaan. Lisäksi kysely selvitti tahtotilaa edistää palestiinalaisten ihmisoikeuksen toteutumista kansanedustajana. Kyselyssä tavoiteltiin 194:ää henkilöä, joista kyselyyn vastasi 51 ehdokasta kahdeksasta puolueesta.
Vastaajista 43 prosenttia tukee Suomen ja Israelin välistä asekauppaa, 30 prosenttia vastustaa sitä. Suurin osa vastaajista (67 %) kuitenkin ilmoitti aikovansa edistää palestiinalaisten ihmisoikeuksia. Vastaajista 6 prosenttia ilmoitti, ettei aio näin tehdä.
Kampanjatiimi nostaa tiedotteessaan esiin kysymyksen siitä, että osaavatko eduskuntaan uudelleenpyrkivät ehdokkaat yhdistää Israelin kanssa käytävän asekaupan vaikutuksen palestiinalaisten ihmisoikeuksiin, koska kahden kysymyksen vastaustulokset eivät ole johdonmukaisia.
Esimerkiksi kaikki kyselyyn vastanneet RKP:n ja kristillisdemokraattien ehdokkaat tukevat asekauppaa Israelin kanssa, mutta heistä jokainen myös lupaa edistää palestiinalaisten ihmisoikeuksia.
Kysely saa jatkoa eduskuntavaalien jälkeen, jolloin kampanjaryhmä kerää tietoa siitä, miten valitut kansanedustajat suhtautuvat aiheeseen.
Ryhmä ajoitti Killer Deal -kampanjan aloittavan tempauksen tarkoituksella maaliskuun 30. päivälle, Land Daylle. Palestiinalaiset organisoivat yleislakon ja joukkomielenosoituksia Israelin harjoittamaa maiden pakkolunastusta vastaan 30. maaliskuuta vuonna 1976. Israelin poliisi tappoi tuolloin kuusi palestiinalaista mielenosoittajaa. Land Day on palestiinalaisille tärkeä tapahtumien muistopäivä, jolloin järjestetään myös mielenosoituksia.
Kirjoittaja on ICAHD Finlandin hallituksen jäsen.
Korjaus 6.4.2023 klo 14:45: ”Rafael Advance Defense Systems” korjattu ”Rafael Advanced Defense Systems”.
Kiinnostaako aihe? Lue lisää Voimasta:
