Kuva: JenniKate Wallace, Flickr / CC BY-ND 2.0

Yhteiskunta

Avoin kirje Kiasmalle: Chaim ”Poju” Zabludowiczin hallitusjäsenyys Kiasman tukisäätiössä purettava

Kuvataiteilijat Terike Haapoja ja Eero Yli-Vakkuri haastavat Kiasman ulottamaan turvallisen tilan politiikkansa myös sen institutionaalisiin rakenteisiin.

Lukuaika: 4 minuuttia

Avoin kirje Kiasmalle: Chaim ”Poju” Zabludowiczin hallitusjäsenyys Kiasman tukisäätiössä purettava

Kuva: JenniKate Wallace, Flickr / CC BY-ND 2.0

VieraskirjaVieraskirja

Tällä blogikanavalla vierailevat kirjoittajat tarttuvat ajankohtaisiin aiheisiin.

(In English see below)

Ihmisoikeusjärjestö Amnesty International julkaisi helmikuussa 2022 selvityksen, jonka mukaan Israelin valtion ylläpitämä poliittinen järjestelmä täyttää apartheid-hallinnon tunnusmerkit. Etelä-Afrikan edustajat ovat vaatineet apartheidin vastaisen komitean uudelleen käynnistämistä YK:ssa ja YK:n asiantuntijat ovat määrittäneet Israelin toimet apartheid-rikoksiksi. Kansainvälinen yhteisö tuomitsee Israelin palestiinalaisväestöön kohdistamat sortotoimet yhä voimakkaammin. Yli 420 taiteen ja kulttuurin alan toimijan allekirjoitusta kerännyt, vuonna 2021 julkaistu Finland Against Apartheid -kampanja tukee Israelin akateemista sekä kulttuurista boikottia osana Boycott Divestment Sanctions -liikettä.

Amnestyn raportti asettaa nykytaiteen museo Kiasman vaikeaan tilanteeseen. Sen tukisäätiön merkittävin jäsen, kansainvälinen liike-elämän vaikuttaja Chaim ”Poju” Zabludowicz on perustanut vuonna 2002 Britanniasta käsin toimivan viestintätoimisto BICOMin, jonka julkaisut pyrkivät kiistämään kaikki väitteet, joiden mukaan Israelin valtion toimet olisivat yhteneväisiä apartheid-hallintojen kanssa. Zabludowicz hallinnoi isänsä perustamaa Tamares Groupia, jonka varallisuus muodostui Suomen ja Israelin valtion välisten asekauppajärjestelyiden kautta. Tamares on sittemmin etääntynyt asekaupasta, mutta Zabludowicz on edelleen osallisena Israelin turva- ja sotilasvoimien toimiin esimerkiksi investoinneilla yhdysvaltalaiseen tiedonanalysointityökaluja kehittävään Palantir Technologiesiin, jonka palveluita israelilaiset turvallisuuspalvelut käyttävät palestiinalaisten vakoilussa ja profiloinnissa.

Nykytaideyhteyksissä usein näyttäytyvä Zabludowicz on järjestellyt Kiasmalle teoslahjoituksia, ja hänen nimeään kantavien taideorganisaatioiden katalogeista on ostettu teoksia museon kokoelmaan. Zabludowicz on toiminut tukisäätiön jäsenenä vuodesta 2009 hyötyen museon tarjoamista yhteiskunnallisista verkostoista. Hänen toimiaan vastaan on jo vuonna 2014 käynnistetty kansainvälinen Boycott Divest Zabludowicz (BDZ) -kampanja, joka kehottaa taiteilijoita ja kulttuurialan työntekijöitä välttämään työskentelyä Zabludowicziin kytkeytyvien taide- ja kulttuuriorganisaatioiden kanssa. Kampanjan adressin ovat allekirjoittaneet monet vaikuttajat, kuten taidehistorioitsija Claire Bishop sekä Forensic Architecture -ryhmän perustaja Eyal Weizman.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Kiasman ARS 2022 -näyttely sekä Framen pitkäjänteinen Rehearsing Hospitalities -ohjelma ovat vaikuttavia esimerkkejä yhä vahvemmasta pyrkimyksestä kytkeä sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta ajavia aloitteita kansallisesti merkittävien taideorganisaatioiden ohjelmaan. Sosiaalisen vastuun tuominen taiteen institutionaalisiin rakenteisiin on olennainen askel tässä prosessissa. Vastineessaan No-Niin-verkkolehdessä vuonna 2021 julkaistuun, BDZ-kampanjaa koskevaan artikkeliin Kiasman johtaja Leevi Haapala esittää Zabludowiczin roolin tukisäätiön hallituksessa ongelmattomana ja vetoaa muun muassa organisaation turvallisen tilan politiikkaan. Kun valtion taidelaitoksen tukisäätiön hallituksessa istuu kansainvälisen boikotin kohteena olevien organisaatioiden edustaja, joka rahoittaa ihmisoikeusloukkausten peittelemistä, on kysyttävä: kenelle turvallista tilaa organisaatio ylläpitää?

Turvallisemman tilan politiikka ei voi tarkoittaa sitä, että suljemme silmämme ihmisoikeusloukkauksilta tai apartheidilta ja niiden tukemiselta. Tämä olisi ristiriidassa alun perin tasa-arvotyöhön tarkoitetun turvallisemman tilan periaatteiden kanssa. 11.-12.10. Kiasmassa ja Emmassa järjestettävät ARS22 Gathering -tapahtumat kokoavat ainutlaatuisen joukon kansainvälisiä ja suomalaisia taiteen toimijoita pohtimaan vieraanvaraisuuden ja yhdessä elämisen ehtoja. Haastamme näiden keskustelujen järjestäjäorganisaationa toimivaa Kiasmaa ulottamaan turvallisen tilan politiikkansa myös sen institutionaalisiin rakenteisiin. Ensimmäinen askel tässä on Chaim ”Poju” Zabludowiczin hallitusjäsenyyden purkaminen. Muuten Kiasma vaarantaa uskottavuutensa sosiaalisen vastuun keskustelujen alustana ja osallistuu ihmishenkiä vaarantavan poliittisen toiminnan taidepesuun.

Terike Haapoja
kuvataiteilija

Eero Yli-Vakkuri
kuvataiteilija

Oikaisu 24.11.2022 klo 17:07: Avoimeen kirjeeseen on tarkennettu BDS ja BDZ-boikottien kohdetta. Boikottien kohteena ei ole yksityishenkilö, vaan organisaatiot joita hän edustaa. Aikaisemmin tekstissä luki, että Zabludowicz itse olisi boikottien kohde.


Open letter: Chaim “Poju” Zabludowicz’s membership of Kiasma Support Foundation must be revoked

In February 2022, the human rights organization Amnesty International published a report saying that the political system operated by the State of Israel matches the definition of an apartheid regime. Representatives of South Africa have called for the reconstitution of the UN Special Committee against Apartheid, and UN experts have labelled Israel’s actions apartheid crimes. The international community is growing increasingly vigorous in its condemnation of Israel’s oppression of the Palestinian population. The Finland Against Apartheid campaign announced in 2021, which has gathered the signatures of more than 420 people active in art and culture, supports an academic and cultural boycott of Israel as part of the Boycott Divestment Sanctions movement.

Amnesty’s report puts the Museum of Contemporary Art Kiasma in a difficult position. In 2002, a prominent member of its Support Foundation, the international investor Chaim “Poju” Zabludowicz, set up the UK-based BICOM (Britain Israel Communications and Research Centre), whose reports seek to refute any claims that the actions of the State of Israel constitute apartheid rule. Zabludowicz runs the Tamares Group, founded by his father, which made its money by facilitating arms trading between the states of Finland and Israel. Tamares has subsequently moved on from arms dealing, but Zabludowicz is still involved in the activities of Israel’s security forces, for example, through investments in the US firm Palantir Technologies, which develops data-analytics tools, and whose services are used by the Israeli security services for spying and profiling.

Zabludowicz, who frequently appears in contemporary art contexts, has arranged for artworks to be donated to Kiasma, while works have been bought for the Museum’s collection from the catalogues of art organizations that bear their name. He has been a member of the Support Foundation since 2009, benefitting from the networking opportunities that the museum provides. The international Boycott Divest Zabludowicz (BDZ) campaign against his activities was started in 2014, and urges artists and cultural workers to avoid collaborating with art and culture organizations that have links with him. The campaign’s petition has been signed by many influential figures, such as the art historian Claire Bishop and the founder of the Forensic Architecture group Eyal Weizman.

Kiasma’s ARS 2022 exhibition and Frame’s long-standing Rehearsing Hospitalities program are striking examples of an increasingly vigorous attempt to link initiatives that promote social and ecological justice with the programs of internationally important art organizations. Bringing social responsibility into art’s institutional structures is an essential step in this process. In his response to an article on the BDZ campaign published in the online magazine No-Niin in 2021, Kiasma’s Director Leevi Haapala describes Zabludowicz’s role on the board of the support foundation as unproblematic, for instance, appealing to the organization’s safer-space policy. When someone who represents art organizations being boycotted and who funds the covering up of human-rights violations holds a seat at the heart of a state institution, we have to ask: for whom is the organization keeping the space safe?

The safer-space policy cannot mean that the museum is excused from concern for human-rights violations or for apartheid, nor can it in any way support them. This would conflict with the principles of a safer space, which was originally aimed at equal-rights work. The ARS22 Gathering events to be held at Kiasma and Emma on 11–12.10.2022 will bring together a unique band of international and Finnish artworld actors to consider the terms of hospitality and living together. We challenge Kiasma – the organization arranging these discussions – to extend its safer-space policy to its own institutional structures, too. The first step in this would be to revoke Chaim “Poju” Zabludowicz’s membership of the Board. Otherwise Kiasma will endanger its credibility as a platform for discussions of social responsibility, and will be complicit in the artwashing of a political activity that endangers human lives.

Terike Haapoja
visual artist

Eero Yli-Vakkuri
visual artist

Correction 24.11.2022 at 17:07: The subject of the BDS ja BDZ boycotts has been clarified in this open letter.  Subject of the boycotts is not a private person but an organizations he represents. Previously the text said that Zabludowicz himself would be the subject of the boycotts.

Mitä on taidepesu

Rahanpesu ja viherpesu ovat tuttuja termejä. Rahanpesun avulla siirretään rikollisesti hankittua omaisuutta asianomaisten laillisten yritysten hallintaan, esimerkiksi ostamalla ylihinnoiteltuja palveluita. Viherpesu markkeeraa kaksinaamaista tilannetta, jossa esimerkiksi monikansallinen yritys järjestää luontoarvoja korostavia mainoskampanjoita, ilman että itse sitoutuu ilmastonmuutoksen vastaisiin toimiin.

Taidepesu kuvaa tilannetta, jossa varallisuutensa arvelluttavista lähteistä haalinut liike-elämän vaikuttaja pyrkii puhdistamaan maineensa, esimerkiksi lahjoittamalla taideteoksia julkisten museoiden kokoelmiin. Joskus taidepesuun kytkeytyy tavoite lisätä keräilijoiden omien kokoelmien arvoa, saattelemalla heidän suosimiensa taiteilijoiden teoksia kansallisten instituutioiden kokoelmiin. Taidepesu kytkeytyy “pehmeään vaikuttamiseen” eli yritykseen muuttaa vaivihkaisesti yhteiskunnallisia arvoja ja sanojen merkityksiä. Näin toimittaessa voidaan normalisoida eriarvoistavia hallinnollisia käytäntöjä, esimerkiksi kutsumalla apartheidin veroista sortoa rinnakkaineloksi.

  • 7.10.2022