Tulipaloa edeltävänä päivänä Makamikilla, kuten joka kuukauden viimeisenä lauantaina puolentoista vuoden ajan, järjestettiin Toverikeittiö, kertoo Piki, yksi Makamik-kollektiivin jäsenistä. Toverikeittiö on päihteetön ruokailutapahtuma, jossa syödään yhdessä, keskustellaan ja katsotaan elokuvia. Koska tapahtumassa oli läsnä myös pieniä lapsia, elokuvaksi valittiin Hayao Miyazakin Liikkuva linna.

Tapahtuman jälkeen osa aktiiveista jäi paikalle. Puolenyön tienoilla he huomasivat tiellä kaksi tummiin pukeutunutta hahmoa, jotka katselivat talon suuntaan. Tämä ei ollut mitenkään epätavallista, sillä Makamik oli koko olemassaolonsa ajan herättänyt kiinnostusta ohikulkijoissa. Vaikka uteliaisiin katseisiin on totuttu, oli tässä kaksikossa jotain uhkaavaa. Kun aktiivit menivät katsomaan, mistä on kyse, tummiin pukeutuneet hahmot poistuivat nopeasti paikalta.

Ennen lähtöään kello yhden maissa kollektiivin jäsenet tarkistivat, että molemmat kamiinat olivat sammuneet. He irrottivat sähkölaitteet pistokkeista ja lukitsivat ovet. Talossa ei poltettu avotulia, kuten kynttilöitä.

”Paloturvallisuudesta pidettiin huolta, kuten aina”, Piki tuhahtaa. Hän on turhautunut, sillä uutismedioissa on tulipalon jälkeen liikkunut väitteitä, että talossa olisi juhlittu ja poltettu kynttilöitä. Myös Helsingin Sanomien sittemmin oikaistussa jutussa kirjoitettiin kynttilöiden käytöstä Makamikin tiloissa. 

”Olihan sinä yönä muitakin tulipaloja, joten viranomaisilla on voinut mennä paikat sekaisin”, pohtii Piki. Pelastuslaitos sai tiedon tulipalosta noin kahdelta yöllä. Piki ja hänen toverinsa kuulivat tulipalosta hieman ennen kello kolmea ja saapuivat paikalle nopeasti. Talo oli ilmiliekeissä. 

”Tilanne oli lohduton”, muistelee Piki. Paloautoja ja savua kaikkialla. Pelastuslaitos avasi talon kattorakenteita ja suihkutti vettä taloon. Vaikka oli selvää, ettei mitään ollut tehtävissä, aktiivit halusivat seurata tilannetta tarkasti.

”Me haluttiin nähdä meidän talo läheltä. Se tuntui tärkeältä.”

Eräs aktiiveista jutteli palonsammuttajien kanssa. Yksi heistä tokaisi, etteivät tulipalot itsestään syty. Sen makamikilaiset tietävät. Etenkin talvipakkasilla taloa on pidetty lämpimänä, ettei se vahingoittuisi, ja kuten todettu, paloturvallisuudesta on huolehdittu. Makamik-kollektiivin jäsenet ovat kokeneita tulenkäyttäjiä. Talossa oli jauhesammuttimia, sammutuspeite sekä palo- ja häkävaroittimet, joiden lisäksi hormit nuohottiin suositusten mukaisesti. Lähtiessä tarkistettiin aina, ettei mitään jäänyt tulipesiin kytemään.

Paikalla olleet poliisit tiedustelivat Pikiltä mahdollista syytä tulipalolle. Hän vastasi, että äärioikeisto on vandalisoinut taloa aiemmin. Pikin mukaan poliisi vaikutti asiasta tietoiselta.

Vandalisoinnilla retosteltu somessa

Pari päivää ennen paloa Antifasistinen Helsinki -ryhmä julkaisi jutun nuorista natsiskineistä, jotka ovat ryhmän mukaan vandalisoineet Makamikia moneen otteeseen viimeisen vuoden aikana. Artikkeli pohjautui muun muassa uusnatsien omiin somepostauksiin. Jutussa nimettiin muutama henkilö.

Kyseisten henkilöiden kerrottiin murtautuneen Makamikille, riehuneen sisällä kirveen kanssa ja polttaneen sieltä varastamiaan tavaroita. Tästä he olivat itse julkaisseet videon Telegram-kanavilla. Hyökkäyksestä kirjoitettiin myös äärioikeistolaisella Partisaani-sivustolla, jossa kerrottiin Makamikin osoite ja vihjattiin, että talo sijaitsee syrjäisellä paikalla. Kommenttikentässä sanottiin, että ”pitäis polttaa koko paska”.

Makamik-kollektiivin maaliskuun alussa julkaisemassa listassa kerrotaan vuoden 2022 talven ja kevään aikana rikotuista ikkunoista, talon ulkoseinään maalatuista hakaristeistä ja muista natsisymboleista sekä juhannuksena poltetusta piharakennuksesta ja pihan irtaimistosta.

”Kaikista näistä emme tiedä natsien ottaneen kunniaa. Telegram-kanavalle, jolla joistain iskuista oli tiedotettu, oli viime juhannuksena postattu poseerauskuva natsilippujen kanssa, eli joku natsiporukka on ollut silloin liikenteessä”, kertovat makamikilaiset Kani ja Piki.

Äärioikeiston väkivaltaa Euroopassa

Pohjoismaissa, myös Suomessa, äärioikeisto on tehnyt väkivaltaisia iskuja ennenkin. Vuonna 2010 Pohjoismainen vastarintaliike (PVL) hyökkäsi Pride-kulkueeseen kaasusumuttein ja vuonna 2013 ryhmä pyrki äärioikeistoa käsittelevän kirjan keskustelutilaisuuteen veitsin varustautuneena.

Vuoden 2015 syksyllä lukuisten iskujen, myös tuhopolttoyrityksen, kohteena olivat vastaanottokeskukset ja niissä majailevat siirtolaiset.

Vuonna 2008 uusnatsit polttivat Tukholmassa antifasistisen ja antiautoritäärisen tilan, Cyklopenin.

Historiantutkija Oula Silvennoinen vahvistaa sekä Suomessa että muualla Euroopassa olevan äärioikeistolaisia toimijoita, jotka toteuttavat väkivaltaisia tekoja vastustajikseen mieltämiään ihmisiä vastaan. “Kohteita on paljon vasemmistosta seksuaalisiin vähemmistöihin ja juutalaisiin yhteisöihin.”

Entisen PVL:n ja Soldiers of Odinin jäsenistöstä löytyy runsaasti väkivaltarikoksista tuomittuja ja niihin epäilemättä edelleen valmiita henkilöitä, toteaa Silvennoinen. “Oma ilmiönsä ovat niin sanotut yksinäiset sudet ja pienet ryhmät, jotka saattavat radikalisoitua väkivaltaan saakka ilman varsinaisia kytköksiä mihinkään olemassa olevaan ryhmittymään.”

Uusnatsien kannatus laskee laskemistaan, pohtii Piki. Merkkinä siitä hän pitää itsenäisyyspäivän marssien osallistujamääriä. Äärioikeiston marsseissa on enää vain murto-osa osallistujia aiempaan verrattuna.

“Niiltä tippuu omat aktiivitkin riveistä, mikä on selvä merkki suosion laskusta. Kun näin käy, pieni osa saattaa nostaa militanssiaan”, Piki toteaa.

Silvennoisen mukaan äärioikeisto on kaikkialla kumouksellista. Oikeistoradikaalit eivät ole sinänsä kaatamassa demokratiaa, mikäli se voidaan alistaa autoritaariseen järjestykseen. Väkivaltainen äärioikeistoekstremismi puolestaan tavoittelee autoritaarisen järjestyksen pystyttämistä väkivaltaisen mullistuksen avulla ja on valmis lietsomaan aseellisia kaappauksia ja sisällissotaa. Molempia kuitenkin yhdistää autoritaarinen näky yhteiskunnasta, ja siksi raja niiden välillä on usein häilyvä.

Kollektiivi jatkaa toimintaansa

Makamik-talon palonsyyn tutkinta päättyi huhtikuun puolivälissä. Tarkkaa syttymiskohtaa tai syytä ei saatu selvitettyä. Paikalta ei löydetty merkkejä palavista nesteistä.

”Konkreettisesti ei ole pystytty selvittämään, että mikä sen on laittanut palamaan”, rikoskomisario Crista Granroth kertoo.

“Vaikka ei tiedetä, oliko kyseessä tuhopoltto vai ei, se että niin monet epäilevät tuhopolton mahdollisuutta, kertoo siitä, että fasismin uhka on otettava vakavasti. Anarkisteina ja antiautoritaareinä olemme sitä mieltä, että on kaikkien vastuulla nujertaa se”, Piki painottaa.

Ei ole sattumaa, että uusnatsit iskevät antiautoritäärisiä toimijoita vastaan.

“Kaikki äärioikeistolaiset ovat autoritaareja. Autoritaari näkee yhteiskunnan perustuvan hierarkioille ja jäykille kategorioille, joiden rikkominen tai horjuttaminen on uhka. Siksi monikulttuurisuus, vähemmistöt ylipäänsä, vieraiksi koetut etnisyydet ja sukupuolten tasa-arvon kaltaiset ajatukset koetaan uhkina, ja niiden kannattajat on vaiennettava tarvittaessa väkivalloin”, toteaa Silvennoinen.

Piki ja Kani vakuuttavat Makamik-kollektiivin jatkavan tapahtumien järjestämistä ja toimintaa samassa hengessä kuin ennenkin. Se aikoo jatkossakin järjestää epäkaupallisia, itseorganisoituja tapahtumia, jotka ovat vapaita minkään ylemmän tahon mielivallasta.

“Haluamme aktiivisesti vastustaa Helsingin gentrifikaatiota ja kapitalismin aiheuttamaa kaiken elämän ja ihmisten tuotteistamista ja vieraantumista”, Piki linjaa.

Myös antifasistinen toiminta tulee jatkumaan.

”Fasismi on nyt näivettyessäänkin asia, jonka viimeisetkin rippeet on pakko nujertaa. Natseja pitää vastustaa aktiivisesti ja aina. Antifasismin pitäisi olla täysin normalisoitua yhteiskunnan kaikilla tasoilla. Kehotamme ihmisiä pitämään huolta toisistaan ja organisoitumaan monimuotoisesti. Sitä Makamik-kollektiivi tulee tulevaisuudessakin tekemään”,  Piki summaa.

Jutun printtiversiossa lukee, että palosyyn tutkinta on vielä kesken. Tutkinta päättyi ennen verkkoversion julkaisua.