Lukuaika: 3 minuuttia

Nato-maa Turkin öykkäröinti huolestuttaa kurdeja

Kurdien mielenosoitus Helsingin keskustassa Eduskuntatalon edessä lokakuussa 2019. Kuva: Hanna Linnove

Kurdit

  • Kurdit ovat maailman suurin kansa ilman valtiota.
  • Kurdistan sijaitsee Iranin, Irakin, Turkin ja Syyrian alueella.
  • Kurdin kieltä puhuu noin 40 miljoonaa ihmistä.

Helmikuussa alkanut Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan käynnisti prosessin, jonka seurauksena Suomi ja Ruotsi päättivät hakea sotilasliitto Naton jäseneksi. Nato-maa Turkin itsevaltaisista otteista tunnettu presidentti Recep Tayyip Erdoğan näki tilanteessa mahdollisuuden edistää ulko- ja sisäpoliittisia tavoitteitaan, joihin liittyy kurdiväestön poliittisen liikkeen tukahduttaminen ja muu sorto maan sisä- ja ulkopuolella. 

Erdoğan alkoi toukokuussa jarruttaa Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyttä. Syiksi on arvioitu muun muassa kurdiliikkeen toiminnan vaikeuttaminen Pohjoismaissa ja muualla maailmassa sekä tuen saaminen Pohjois-Syyrian Rojavan itsehallintoalueelle suuntautuvalle uudelle sotaretkelle. Turkki on tehnyt aluevalloituksiin johtaneita hyökkäyksiä Syyriaan jo vuosina 2016, 2018 ja 2019. 

Ruotsin ja Suomen sijaan Turkin toiminnan on katsottu olevan suunnattu laajemmin länsimaille ja erityisesti Yhdysvalloille, jonka Syyriassa tarjoama tuki kurdeille ja näiden liittolaisille hiertää Nato-kumppaneiden välejä. Kovilla ulkopoliittisilla otteilla Erdoğan toivoo myös saavansa piristysruiskeen horisontissa siintäviin kesäkuussa 2023 järjestettäviin vaaleihin, jolloin Turkissa äänestetään sekä presidentistä että parlamentista.

Kurdit Turkin sisäpolitiikan pelinappulana

Kurdistan ulottuu neljän valtion alueelle Turkissa, Syyriassa, Iranissa ja Irakissa. Suomessa asuu kurdeja kaikista neljästä osasta ja heidän keskuudessaan on monenlaisia järjestöjä ja poliittisia näkemyksiä. Suomen Kurdien demokraattinen yhteisökeskus (NCDK) edustaa vasemmistolaista kurdiliikettä. NCDK järjestää poliittista toimintaa ja toimii yhteisönä Suomessa asuville kurdeille, järjestää vuosittain juhlia ja tapaamisia sekä tarjoaa kurdikulttuuriin liittyviä kursseja esimerkiksi lapsille, järjestössä toimiva Zîlan kertoo. Zîlan ei esiinny tässä haastattelussa koko nimellään turvallisuussyistä.

Tällä hetkellä Suomessa ja Ruotsissa puhuttavat Turkin vaatimukset koskien Nato-jäsenyyttä, ja maiden kurdit seuraavat keskustelua tarkasti. Zîlan uskoo, että Turkin aiheuttamat ongelmat Suomelle, Euroopalle tai Natolle eivät tule loppumaan missään vaiheessa, koska kurdit ovat Turkille poliittinen pakkomielle ja Erdoğan käyttää kurdikysymystä hyväkseen nostaakseen alhaista kannatustaan.

”Länsimaiden täytyy nähdä Turkin manipulaation ja disinformaation läpi. Ei tule suostua jatkuvaan painostukseen ja kiristyksen, jossa kurdeja pyritään käyttämään pelinappuloina. Suomen tulee ottaa kaikessa ulkopolitiikassaan vakavasti ihmisoikeudet, ja niihin kajoamiseen täytyy reagoida, vaikka kyseessä olisi merkittävä kauppakumppani tai taho”, Zîlan vetoaa. 

mainos

”Suomen tulee ottaa kaikessa ulkopolitiikassaan vakavasti ihmisoikeudet, ja niihin kajoamiseen täytyy reagoida, vaikka kyseessä olisi merkittävä kauppakumppani tai taho.”

Vaatimukset Suomelle vastoin perustuslakia

Zîlan kunnioittaa Suomen ja Ruotsin kansalaisten tahtoa ja maiden valintaa liittyä Natoon. Hän haluaa kuitenkin tuoda esiin niitä kysymyksiä ja uhkia, joita Natoon liittyminen tuo kurdeille erityisesti Turkin toiminnan takia. Kurdiliikettä on Turkin sisällä tukahdutettu ja kurdeilta on riistetty poliittisia oikeuksia. Zîlanin mielestä Turkin pyrkimyksenä on vaatimuksillaan Suomelle ja Ruotsille ulottaa kurdiliikkeen tukahduttaminen Pohjoismaihin.

”Monet poliitikot ja tutkijat ovat todenneet, että Turkin esittämät vaatimukset ovat vastoin maidemme lainsäädäntöä ja niihin taipuminen edellyttäisi Suomen perustuslain muuttamista. Turkin vaatimukset eivät yllättäneet kurdiyhteisöä, mutta ne kertovat nyt muillekin siitä, kuinka harhainen Turkin johto on suhteessaan kurdiliikkeeseen ja miten kaukana Turkin poliittinen todellisuus on länsimaisesta käsityksestä ihmisoikeuksista, demokratiasta ja yhteiskunnallisesta toiminnasta. Ruotsin suuri ja aktiivinen kurdivähemmistö on Turkille ongelma, mutta olisi naiivia kuvitella, etteivät vaatimukset olisi uhka myös Suomessa asuville kurdeille.” 

Voima 5-6/2022 on mies-teemanumero. Jos pidät lukemastasi, harkitsethan Voiman vuositilausta hintaan 39€.

Turkki on tehnyt useita epämääräisesti muotoiltuja vaatimuksia Ruotsille ja Suomelle. Yksi puhutuimmista on ollut maiden väitetty tuki PKK:lle eli Kurdistanin työväenpuolueelle.  Zîlanin mukaan liikkeellä on kannattajia Suomessa, mutta maassa ei ole varsinaisia PKK:n jäseniä. EU ja USA ovat luokitelleet PKK:n terroristijärjestöksi, mutta tätä tulkintaa on myös kyseenalaistettu. NCDK kampanjoi tällä hetkellä PKK:n poistamiseksi terroristilistalta keräämällä nimiä kansainväliseen vetoomukseen. 

”PKK:n ideologiaa ja toimintaa ei Suomessa tunneta, joten terroristinarratiivi uskotaan kyseenalaistamatta. Tätä koetamme toiminnallamme muuttaa. Tarjoamme tietoa PKK:n toiminnasta, arvoista ja päämääristä sekä useista eurooppalaisten oikeusistuimien päätöksistä. Niiden mukaan PKK:n listaus on Turkin ja Yhdysvaltojen painostamana tehty poliittinen toimi, jolle ei ole laillisia perusteita. PKK:n toiminta on ollut ratkaisevaa kurdin kielen säilymiselle ja sille, että kurdi-identiteetistä on tullut poliittinen, assimilaatiota vastustava voima”, Zîlan kertoo.

Suora demokratia, feminismi ja ekologia

NCDK kannattaa demokraattista konfederalismia, joka on PKK:n vangitun johtajan Abdullah Öcalanin kehittämä poliittinen filosofia. Demokraattisen konfederalismin voi nähdä yhtenä sosialismin muotona, johon kuuluvat suoran demokratian lisäksi vahvasti feminismi ja ekologia. Aatetta on laitettu käytäntöön Pohjois-Syyriassa sijaitsevassa Rojavassa, joka on viralliselta nimeltään Pohjois- ja itä-Syyrian itsehallintoalue. Turkissa kolmatta vuosikymmentä poliittisena vankina eristyssellissä istuvan Öcalanin ajatteluun pohjautuva Rojavan itsehallintoalue on kurdien poliittista liikehdintää tukahduttamaan pyrkivälle Erdoğanille punainen vaate. Turkki on tätä kirjoittaessa ilmoittanutkin aloittavansa uuden hyökkäyssodan Rojavaan.

Venäjän hyökättyä Ukrainaan Venäjän sotatoimet tuomittiin laajasti ja erilaisia pakotteita ryhdyttiin nopeasti valmistelemaan.  Zîlan pohtii huolestuneena kansainvälisen yhteisön reaktiota Turkin suunitelmiin: ”Turkki uhkaa hyökätä Syyrian kurdialueen Rojavan tuhoamiseksi ja käytännössä panna toimeen etnisen puhdistuksen. Missä ovat kansainväliset toimet tämän laittoman hyökkäyksen estämiseksi?”

  • 13.6.2022
  • Kuvat Hanna Linnove