TapahtumaKirjoittanut Antti KurkoKuvat Henri Salonen

Lihattomuus ei haitannut Uusi Tampere -festivaalien kävijöitä – päinvastoin

Massatapahtumasta syntyy aina päästöjä. Tapahtuma-alan toimijat pyrkivät nyt etsimään uusia keinoja vähentää ekologista kuormitusta.

Lukuaika: 4 minuuttia

Lihattomuus ei haitannut Uusi Tampere -festivaalien kävijöitä – päinvastoin

Kaksi naista hymyilevät kameralle tiiliseinän edessä ja pitävät käsissään ruoka-annoksia.
Helsingistä saapuneet Saana ja Elina odottivat eniten Pariisin Kevään ja Scandinavian Music Groupin keikkoja. Molemmat olivat mielissään ettei festivaaleilla tarjoiltu lihaa. Saana: “Tuuletettiin, että täällähän on vain kasvisruokaa tarjolla”. Elina: “Todella tärkeää, että on tällainen linja. Voisi myös yleistyä muillakin festivaaleilla.”

Tänä vuonna festivaalien kohdalla on puhuttu paljon ekologisesta vastuullisuudesta. Tapahtumilla on kiistatta oma vaikutuksensa ilmastoon ja ympäristöön. Etenkin ulkomaisten artistien matkustamisesta kertyy päästöjä mikäli ne tehdään lentokoneilla tai pahimmassa tapauksessa yksityiskoneilla. Logistiikka kuten tapahtumakaluston tai yleisön liikuttaminen aiheuttavat myös päästöjä. Energiaa puolestaan kuluu valtavasti äänentoiston, valojen sekä lämmitys- ja kylmennyslaitteiden pyörittämiseen. Sen lisäksi satojen tai tuhansien ihmisten ruokkimisessa sekä jätteen keräämisessä on oma hommansa. 

Alkukesästä Flow ilmoitti ettei tapahtumassa tultaisi myymään punaista lihaa tai siipikarjaa. Pian Flow’n ilmoituksen jälkeen Sideways-festivaalien kävijät huomasivat kesäkuussa, että lautaselta ei löytynyt lihaa. Eikä muuten löytynyt Uusi Tampere -festivaaleiltakaan viime viikonloppuna.

Herääkin kysymys, että oliko näistä lihansyöjien sortotoimista päätetty jossain festivaalituottajien kesken muodostetussa salaseurassa?

Lippikseen pukeutunut mies syö pitaleipää ja katsoo kameraan.
Linda Fredrikson Juniperin lauantainen jazz-keikka oli tehnyt tamperelaiseen Tuomoon vaikutuksen. “Vaikka olen sekasyöjä niin minusta on oikea suunta että kävijöille tarjotaan kestäviä ruokailuvaihtoehtoja. Paatunut lihansyöjäkin kestää kyllä pari päivää ilman lihaa. Ilmastonmuutos on iso asia ja on tärkeää, että festivaalit ovat alkaneet reagoimaan siihen. Sille asialle täytyy tehdä jotain.”

”Ei oltu koordinoitu mitenkään!”, Uusi Tampere -festivaalien vastaava tuottaja Antti Hietala naurahtaa. ”Olimme miettineet pitkään tapoja joilla pienentää tapahtuman ilmasto- ja ympäristökuormitusta. Flow vaan sattui olemaan ensimmäinen, joka tämän asian puolesta tuli julkisuuteen. Lihan poistaminen on yksinkertainen tapa leikata kerralla iso määrä päästöistä”, Hietala jatkaa.

Koska Flow oli ensimmäinen festivaali, joka ilmoitti lihattomasta linjastaan, aiheutti se kovasti huutelua ja uhkailua tapahtuman boikotoinnista. On vaikea sanoa, kuinka moni lopulta päätti jättää lipun ostamatta vai oliko kyse vain perinteisestä nettihuutelusta.

Hietala seurasi keskustelua kiinnostuneena. ”Jos joku on jättänyt ostamatta meidän festivaaleille lipun sen takia, ettei meiltä saa lihaa, niin ehkä tämä tapahtuma ei sitten ole sille kävijälle oikea paikka muutenkaan. On vaikea keksiä ainuttakaan argumenttia joka puoltaisi sitä, että festivaaleilla pitäisi myydä liharuokaa”, hän sanoo.

Hietalan mukaan on tärkeää myös murtaa sitä ajattelua, että kasvisruoan valitseminen olisi jotenkin elitististä toimintaa, vaan ihan normaali menettely, johon liittyy ajatus kestävästä kehityksestä. Toimijoista se ei ole kiinni sillä ruokamyyjien keskuudessa osataan kyllä valmistaa erinomaista kasvisruokaa.

Hyvät käytänteet leviävät

Vaaleahiuksinen nainen pukeutuneena kertakäyttöiseen sadetakkiin ja aurinkolaseihin hymyilee kameralle. Kädessä ruoka-annos.
Tamperelainen Tinja Juutilainen oli vielä fiiliksissä edellispäivän Bad Sauna -yhtyeen keikasta. Hänen mielestä on tärkeää, että kaikki keinot otetaan käyttöön ilmastokriisiä vastaan kamppaillessa. “Oli kiva yllätys huomata, että oli vain kasvisruokaa myynnissä. Se näyttää muille kävijöille ja toisille festivaaleille ettei kasvisruokaa syömällä tarvitse luopua mistään”.

Suomessa tapahtumajärjestäjien piirit ovat pienet. Toimijoiden kiinnittäessä huomiota ympäristö- ja ilmastovaikutuksiin, on todennäköistä, että muutkin seuraavat perässä. Kokemuksen karttuessa käytänteet voivat levitä alalla nopeasti toimijalta toiselle.

”Olisi hienoa, että isommat toimijat, kuten Nelonen Media tai Livenation lähtisivät mukaan näihin asioihin. Ne ovat valitettavasti olleet hyvin hiljaa näistä asioista vaikka järjestävät kymmeniä suuria festivaaleja vuodessa”, Hietala sanoo.

Festivaalialueen sisällä tapahtumajärjestäjät voivat luoda ehtoja esimerkiksi edellyttämällä ruokamyyjiä tarjoamaan puisia aterimia muovisten sijaan. Muovin vähenemisen lisäksi tällaisella pienellä toimenpiteellä on suuri vaikutus festivaalin siisteyteen. Päälle astuessa muovinen haarukka hajoaa säpäleiksi ja on sen jälkeen vaikeasti siivottava. Juomien tarjoaminen muovituoppien sijaan pantillisissa tölkeissä ajaa saman asian. Siisti festivaali on myös yleisölle miellyttävämpi kokemus.

Keltaiseen sadetakkiin ja mustaan lippikseen pukeutunut mies hymyilee kameralle. Kädessä ruoka-annos.
Pariisin Kevään keikkaa odottava tamperelainen Heikki piti hyvänä, että liharuokaa ei ollut festivaalilla tarjolla. “Sekasyöjänä pidän tätä ainoastaan positiivisena kehityksenä. Tämä  näyttää hyvää esimerkkiä muille tapahtumille”.

Hietala pitää hyvänä asiana, että kävijät haastavat myös nykyisin tapahtuma-alaa ottamaan paremmin huomioon ekologiset ja sosiaaliset kysymykset, kuten turvallisen tilan periaatteet. Ne olivat vahvasti esillä festivaalin viestinnässä tänä vuonna.

”Jo ennen koronaa oli sosiaalista painetta tarttua näihin asioihin. Silloin puhuttiin esimerkiksi lentohäpeästä eikä kehdattu laittaa kuvia esimerkiksi etelänmatkoilta”, Hietala sanoo.

Kiinnostus vastuulliseen festivaalituotantoon on näkynyt viimevuosina alan opinnäytetöissä, joista myös Uusi Tampere -festivaaleille on haettu ohjeita ja ideoita. Lihattomuuden lisäksi Uusi Tampere -festivaali on listannut toimenpiteikseen uusiutuvan energian käytön, päästöjen laskemisen sekä kompensoinnin. Somistuksessa ei käytetä kertakäyttöisiä elementtejä ja suositaan kierrätysmateriaaleja. Tämä näkyi festivaaleilla esimerkiksi viihtyisinä hengailutiloina, jotka oli rakennettu kuormalavoista ja räsymatoista.

Hietala lupaa, että vielä lopuksi lasketaan hiilipäästöjen kokonaisuus yhteen, johon sisältyy esimerkiksi tuotannon ja artistien logistiikka. Nämä päästöt kompensoidaan lahjoittamalla rahaa  Luonnonperintösäätiölle. Säätiö hankkii kerätyillä varoilla luonnonalueita ja suojelee ne pysyvästi.

Tapahtuman ympäristövaikutusten arvioiminen ei ole yksinkertainen asia. Kestävämmän musiikkialan työkalupakki (KEMUT) -verkosto selvitti vuonna 2020 kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumista tapahtuma-alalla. Selvityksen mukaan toimijoilla ei ole hiilijalanjäljen mittaamiseen ja kompensointiin tarvittavaa asiantuntemusta, ja etenkin pienille toimijoille tarjolla olevat asiantuntijapalvelut ovat liian kalliita.

Kaksi ruokamyyjää poseeraa kameralle ruokateltassa. Etualalla ruoka-astioita. Taustalla graffitia.
Ella Levistö ja Regina Markko aloittelivat toista työpäiväänsä Gopal -kasvisravintola teltalla. ”Ensimmäisenä päivänä kukaan ei edes maininnut mitään, ettei ole liharuokaa tarjolla. Ihmiset ovat suhtautuneet positiivisesti ja olisi hyvää kehitystä jos tällaiset käytännöt yleistyisivät”, Markko kertoo.

Hietalan mielestä olisi hyvä, jos tapahtumajärjestäjille kehitettäisiin seuraavaksi jokin yleistyökalu, joka auttaisi toimenpiteiden määrittelyssä, datan keräämisessä ja vaikutusten arvioinnissa. Kun dataa kertyy niin tapahtuma-alalla opitaan tekemään asioita paremmin, koska esimerkiksi kompensaatio ei ole helposti toteutettava asia. ”En osaa sanoa kuka tällaisen työkalun kehittäisi, mutta sellaiselle olisi selkeästi tarvetta”, Hietala sanoo.

Koronan vuoksi kahtena edellisenä vuonna peruttu Uusi Tampere -festivaali järjestettiin Tampereen Hiedanrannassa vanhalla teollisuusalueella. Tapahtuma keräsi viikonloppuna noin 3000 kävijää

Lue myös Voiman festivaaliraportti: Tältä näytti Uusi Tampere -festivaali. Festivaaleilla esiintyi laaja kattaus kotimaisen vaihtoehtomusiikin kärkinimiä sekä tunnetumpia kokoonpanoja.

  • 25.7.2022
  • Kirjoittanut Antti Kurko
  • Kuvat Henri Salonen