Elämää miehitetyssä Suomessa

Live-roolipelaaminen, eli larppaus, on tapa tutkia ajatuksia ja kertoa tarinaa kollektiivisesti. Kuten yleensäkin taiteen, myös larpin avulla on mahdollista hahmottaa toisenlainen todellisuus ja nähdä maailma uusin silmin. Aktiivinen osallistujuus erottaa larppaajan esimerkiksi kirjaa lukevasta tai teatteria katsovasta.

Seaside Prison on palestiinalais-suomalais-norjalainen yhteistuotanto, jossa Israelin miehittämän Gazan asukkaiden kohtaama arki siirretään suomalaiseen arkeen. Siinä, missä palestiinalaisilla ei ole omaa valtiota tai vapautta, meillä suomalaisilla moista puutetta ei ole. Olisiko palestiinalaisten kohtaamien vaikeuksien ymmärtäminen helpompaa, jos kykenisimme paremmin hahmottamaan miltä vapauksien ja oikeuksien menettäminen tuntuisi? 

Teatteri Universumissa järjestettävän 4-5-tuntisen Seasiden Prisonin lähtöasetelmana on se, että Suomi on miehitetty. Osallistujat elävät ulkoilmavankilaksi muutetussa Maarianhaminassa, jota pommitetaan ajoittain ja josta ei ole ulospääsyä. Teoksessa Ahvenanmaan tilanne on hyvin samankaltainen kuin mitä se on Gazassa ihan oikeasti.

Osallistuminen ei edellytä aikaisempaa kokemusta larppaamisesta. Kokonaisuuteen sisältyy aiheen alustus ja kehystäminen sekä johdatus larppaamiseen. 

Jari Tamminen

Seaside Prison – Elämysteos piirityksen alaisesta elämästä
Teatteri Universum, Helsinki 16.–21.6.
seasideprison.fi

Yhteisöllistä mikä-mikä-taidetta

Kolmen vartin bussimatkan päässä Turusta sijaitsee alle 8 000 asukkaan Mynämäki. Toukokuun lopulla siellä järjestettiin Pia Bartschin ja Meri-Maija Näykin johdolla entiseen vanhainkotiin toteutetun Mynä-Mynä-Maa-yhteisötaideteoksen avajaiset, joissa kunnanhallituksen puheenjohtaja lausui kannustavia sanoja, avajaisnauhan leikkasi isokorvainen animehahmo, ja martat tarjoilivat vohveleita mansikkahillolla.

Purkutuomion saaneen rakennuksen huoneisiin ja käytäville on yli 250 tekijän voimin tehty kierrätysamateriaaleista monitaideteos, joka sisältää muun muassa installaatioita, seinämaalauksia, veistoksia sekä kuva-, tekstiili-, savi- ja sanataidetta.

Kokonaisuudessa useimmin toistuva teema liittyy sivilisaation ja luonnon väliseen kamppailuun. Siinä missä toisissa tiloissa kasvit ovat ottaneet vallan, esimerkiksi Kotiseudun kaipuussa huonetta hallitsee moottoritie ja steriilissä Viruksen valtakunnassa jättimäinen koronavirus. Poliittista kantaaottavuuta voi löytää myös Virginia Woolf -vaikutteisesta Vaietusta naisesta, maaseudun tyhjentymistä vastaan pamfletoivasta Kyläkoulu Foreveristä sekä nuorten työpajana toteutetusta dystooppisesta Yksilönvapaus 2077 –installaatiosta.

Kokonaisuus muistuttaa toissakesäistä Taiteen kotitalo -näyttelyä Keravalla – tosin sillä erotuksella, että Mynämäen vähemmän urbaanissa ympäristössä kukkiva ITE-taide ei nojaa lainkaan graffitiin. Silti niitä yhdistää positiivinen usko ihmisen yhteisöllisen luovuuden ja leikkimisen voimaan.

Tuomas Rantanen

Entinen Lizeliuskoti, Kuivelantie 10, Mynämäki
Ilmainen sisäänpääsy
Avoinna 14.8. asti la–su klo 12–18  (juhannuksena suljettu) ja 22.6. asti ke klo 9–15
koneensaatio.fi/myna-myna-maa

Ylpeyden kesä

Monella pride-tapahtumalla on oma teemansa. Helsinki Pridea vietetään tänä vuonna koko kesäkuu ja vähän heinäkuussa teemalla kohtaamisia. Sillä viitataan paitsi ihmisten toistensa kohtaamiseen pandemian tuoman tauon jälkeen, myös valmiuteen kohdata omat, ehkä tiedostamattomatkin, ennakkoluulonsa. ”Niistä tietoiseksi tuleminen on ensimmäinen askel yhdenvertaisuuden rakentamiseen ja edistämiseen”, toteaa tapahtuman tuottaja Jenni Juutilainen. 

Porvoo Priden (15.–21.8.) teemana on nähdyksi tuleminen. ”Se on meidän kaikkien perustarve, riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuoli-identiteetistä tai sukupuolen ilmaisusta. Minäkuva rakentuu sosiaalisissa suhteissa. Useimmat meistä haluavat tulla hyväksytyiksi ja nähdyiksi sellaisina kuin ovat. Silti se voi olla pelottavaa. Salailu johtuu pelosta, että omassa seksuaalisuudessa tai sukupuolikokemuksessa on jotain väärää tai hävettävää. Haluamme Porvoo Pridessä viestiä, että näemme ja hyväksymme”, kertoo Porvoon Setan puheenjohtaja Marianne Chanth.

Oulu Pride (1.–7.8.) nostaa huomion kohteeksi kansainväliset sateenkaarioikeudet. ”Otamme ohjelmassa huomioon monipuolisesti sateenkaarevuuden joka ikävaiheessa”, paljastaa tuottaja Martu Väisänen. 

Vaasan Seta juhlii 50-vuotisiaan 11.–17.7. muun muassa Tove ja Tom of Finland -elokuvien ilmaisnäytöksillä. Järjestön syntymäpäivänä 15.7. vietetään iltajuhlaa ja sunnuntaina on kaksikielinen Sateenkaarimessu. Evankelisluterilaisen kirkon jumalanpalvelus kuuluu pride-viikon ohjelmaan monessa muussakin paikassa. 

Ensi kertaa pride järjestetään tänä vuonna Lapualla (4.–10.7.) ja Liedossa (20.8.). Suurin osa pride-tapahtumien koordinoinnista on Seta ry:n alueellisten jäsenjärjestöjen vastuulla, mutta tapahtumien takana voivat olla myös yksityishenkilöt, esimerkiksi Akaassa (9.7.) ja Ruovedellä (16.7.). 

Pride voi olla myös osa kunnan kulttuuripalveluita. Neljän kunnan alueella vuorottelevan Keski-Uudenmaan Priden järjestää tänä vuonna Tuusula teemalla Minä elän! (3.9.), sillä Aleksis Kiven kuolemasta tulee kuluneeksi 150 vuotta. 

Miia Vistilä

Lista pride-festivaaleista Suomessa Seta.fi-sivulla.

 

Sarjakuvia ja kuvataidetta Jyväskylässä 

Jyväskylässä järjestetään kaupungin ensimmäinen sarjakuvafestivaali 10. heinäkuuta. 1800-luvun puutalojen reunustamalla Toivolan vanhalla pihalla. Festivaalin kunniavieraina ovat Kamala luonto -strippisarjakuvan tekijät Jarkko Vehniäinen ja Marja Lappalainen. Vieraana on myös Puupäähattu-palkinnon saanut Riitta Uusitalo. 

“Sarjakuvakulttuuri on Suomessa paljon monipuolisempaa kuin markettien tai kirjakauppojen tarjonnasta voisi päätellä. Suomessa on elävä zinekulttuuri, eli sarjakuvia tehdään paljon omakustanteina, joista monia myydään vain festivaaleilla”, tapahtuman tuottaja Raimo Saastamoinen Keski-Suomen sarjakuvaseurasta kertoo. 

Myyntipöydät ovat avoinna klo 10–18 ja iltaohjelma alkaa klo 19.30. Iltabileissä on elävää musiikkia ja puheohjelmaa. 

Sarjakuvafestivaalin ohjelmaan kuuluu myös Lähiruokaa sarjakuvan nälkään – Keski-Suomen Sarjakuvaseuran kuvituksia -näyttely Taidetila Ilmiössä. Näyttelyvieras voi myös itse piirtää sarjakuvan ja ripustaa sen osaksi näyttelyä. Seura järjestää myös sarjakuvatyöpajoja festivaalin jälkeen 13.–15.7.

Sunnuntaina 10.7. Helene Schjerfbeckin syntymäpäivänä, Jyväskylässä vietetään myös kuvataiteen päivää. Kirkkopuistossa järjestetään Suuri maalaustapahtuma klo 10–15. Puistoon voi tulla maalaamaan ja piirtämään, välineitä saa paikan päältä, tai vaan katselemaan ja nauttimaan tunnelmasta. Kumpikin tapahtuma on osa Jyväskylän kesä -kaupunkifestivaalia.

Miia Vistilä

Jyväskylän sarjakuvafestivaali Toivolan vanhalla pihalla 10.7.
Lähiruokaa sarjakuvan nälkään – Keski-Suomen Sarjakuvaseuran kuvituksia -näyttely Taidetila Ilmiössä Jyväskylässä 7.7.–11.9.
Suuri maalaustapahtuma Jyväskylän Kirkkopuistossa 10.7.

Visio siirtyy Suvilahdesta Pasilaan

Visio Festival on vakiinnuttanut Helsingissä asemansa tekno- ja housemusiikin suunnannäyttäjänä. Ennen koronaepidemiaa tapahtuman kotipaikkana oli neljän vuoden ajan Suvilahti, mutta tänä vuonna se siirtyy uuteen ympäristöön Pasilan veturitalleille. Kaksipäiväinen tapahtuma järjestetään 15.7. – 16.7.

Pääjärjestäjä Shpat Qerimi kertoo, että festivaalin musiikillisesta linjasta päättävät kuraattorit Trevor Deep Jr., Cool DJ Pinball, Katerina ja Roberto Rodriguez. 

”Kuraattorit luovat neljän lavan ohjelman itsenäisesti. Heillä ei ole budjetin lisäksi minkäänlaisia rajoitteita. Emme pyri myymään lippuja artisteilla vaan tuottamalla kokemuksen, josta ihmiset pitävät.”

Uusi sijainti on vaatinut järjestäjiltä erityisiä panostuksia. 

”Veturitallit on museosuojeltu punatiilirakennusalue, joka tuo mieleen Vision alun Teurastamolla”, Qerimi sanoo. ”Ulkona on yksi lava, hengailualueita, baareja, palveluja ja taidetta. Sisätilat on pyhitetty tanssimiselle, isoille saundeille ja visuaalisuudelle. Musiikki virtaa sisällä aamuviiteen asti.”

Tapahtuma pyrkii tavoittamaan hyviä teknobileitä luonnehtivan tunteen ajattomuudesta.

”Visio kulkee omalla rennolla tahdillaan”, Qerimi toteaa. ”Ihmiset oleskelevat, tanssivat, tulevat ja menevät. Monet kävijöistä osuvat vaihtoehtokulttuuriin, ja tunnelmaa luonnehtii vapaamielisyyden henki. Kaikki saavat olla juuri sellaisia kuin ovat. Teknobileissä aika hidastuu, ja yön toivoisi kestävän ikuisesti.”

Mika Pekkola

Visio festival
15.7. – 16.7.
Pasilan veturitallit, Helsinki
visiofestival.com

Omavaraisuuteen opettava festivaali

Yleensä Norjassa tai Tanskassa järjestettävä Nordic Permaculture Festival tulee tänä vuonna Suomeen, jossa se viimeksi järjestettiin vuonna 2011. Vapaaehtoisvoimin järjestettävän festivaalin ohjelmisto koostuu erilaisista luennoista ja työpajoista, juhlapuolta unohtamatta.

Festivaalin tiedottaja Noora Eklundin mukaan festivaalin arvot painottuvat tänä vuonna kestävään kehitykseen, omavaraisuuteen ja yhdessäluontiin.

”Moni kokee, että maailma on tällä hetkellä vähän epävarma, ja siksi on mukavaa oppia näistä asioista”, Eklund sanoo.

Festivaaliin kuuluu 30 erilaista luentoa ja työpajaa. Luento- ja workshop-tarjonnasta Eklund suosittelee etenkin ensikertalaisille ”Permakulttuurin perusteet” -luentoa ja teorian perään sienten kasvatus -työpajaa: ”Sieltä saa tosi kiinnostavaa käytännön tietoa. Kun on ymmärtänyt miten permakulttuuri voi toimia teoriassa, niin oppii miten käytännössä eri kasveja voi viljellä, mitä kannattaa syödä ja mikä on kestävän kehityksen ravitsemusta.”

Viihteestä vastaavat muun muassa folkin rajoja rikkova, genrerajoja ravisutteleva Folkjykä & Kuntoutujat, kitaramusiikilla säestettyä filosofista ja mystissävytteistä sanataidetta tarjoileva Runo duo Tomas Vapaataival ja Juhani Tiainen sekä free jazzia ja kokeellista musiikkia yhdistelevä Tolerans-yhtye.

Tapahtumapaikkana toimii Vesilahdella sijaitseva Kurjen ekokylä sekä sen läheisyydessä sijaitseva Rautialan juhlatalo.

Julius Halme

Pohjoismainen permakulttuurifestivaali
4.–7.8.
Vesilahti, Pirkanmaa