Kuvituksessa keskellä maalitaulua ihmishahmoja, joiden ympärillä osoittavia sormia ja some-kalustojen logoja.

Laki & oikeusKuvat Jussi Jääskeläinen

Toimittaja Johanna Vehkoon ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välisessä oikeusriidassa uusi käänne

Vehkoo sai korkeimmalta oikeudelta valitusluvan, mutta Lokan omasta toiminnasta nostettujen syytteiden käsittely Oulun käräjäoikeudessa on oudosti jäissä.

Lukuaika: 2 minuuttia

Toimittaja Johanna Vehkoon ja kaupunginvaltuutettu Junes Lokan välisessä oikeusriidassa uusi käänne

Lue lisää

Lue lisää aiheesta: Vihapuherikoksia tutkitaan ani harvoin ja syytteitä nostetaan mielivaltaisesti. Artikkelin on kirjoittanut Mikko Niskasaari. Se on julkaistu Voimassa 9/2020.

Toimittaja Johanna Vehkoon saama valituslupa korkeimmalta oikeudelta on yleisen edun kannalta erittäin tärkeä. Tästä oudosta oikeusjutusta on uhannut tulla sananvapauden kannalta vaarallinen tapaus.

Kuten Voimassa aiemmin kerrottiin, Vehkoo oli suljetussa Facebook-ryhmässä kutsunut natsipelleksi ja rasistiksi oululaista kaupunginvaltuutettu Junes Lokkaa, joka oli ollut tulossa häiriköimään hänen kirjansa esittelytilaisuutta. Oulun käräjäoikeus tuomitsi Vehkoon Lokan kunnian loukkaamisesta, koska sen mielestä natsi on niin loukkaava nimitys, ettei sitä saa käyttää, vaikka se olisi tottakin. Lokka on itse kutsunut itseään natsiksi.

Rovaniemen hovioikeus piti tuomion voimassa katsoen, ettei kirjaansa esittelevä toimittaja Vehkoo ollut esiintynyt toimittajana, eikä hänen kritiikkinsä kohdistunut Lokan poliittiseen toimintaan, vaan pikemminkin persoonaan. Mahdollisesti hovioikeuden tuomarit eivät olleet hahmottaneet Junes Lokan poliittisen toiminnan olevan yhtä kuin erilaisiin tilaisuuksiin tunkeutumista, niissä kuvaamista ja muuta häiriköintiä sekä hänen inhoamiensa ihmisten seuraamista ja parjaamista. Tätä Vehkoo viestissään kuvasi ja kritisoi.

Se, miten kirjan kirjoittanut toimittaja olisi kirjaansa esitellessään irtaantunut toimittajan ammatistaan ja asemastaan, ei hovioikeuden tuomiosta selviä. Toivon mukaan korkein oikeus saa asiaan valaistusta.

MAINOS. Juttu jatkuu mainoksen jälkeen.

Valaistusta tarvitaan myös siihen, miksi Facebook-ryhmässä kirjoittaminen on joko peruste tuomita tai peruste jättää rikosilmoitus kokoaan tutkimatta.

Johanna Vehkoon viesti ilmestyi noin 200 hengen suljetussa ryhmässä, mutta Rovaniemen hovioikeuden mukaan sillä ei ole merkitystä: ”Vehkoon on täytynyt ymmärtää, että julkaisemalla kirjoituksen riidattomasti kahdelle sadalle henkilölle vaara kirjoituksen leviämisestä laajemmalti ja myös Lokan tietoon on todennäköinen”.

Muutamia kuukausia ennen Vehkoon viestin julkistamista poliisien suljetussa, noin 2 500 jäsenen Facebook-ryhmässä parjattiin joukolla pappi Marjaana Toiviaista. Parjausten päädyttyä lehtien sivuille Toiviainen teki poliiseista rikosilmoituksen. Sen tutkinnan esti syyttäjä Laura Sairanen: “Koska viestejä ei oltu tarkoitettu kokonaan julkisiksi (suunnattu ainoastaan suljetun ryhmän jäsenille), katson ettei asiassa ylity esitutkintakynnys kunnianloukkauksen tai muunkaan rikoksen osalta”.

”Laki on kaikille sama, vain tuomiot vaihtelevat”, irvaili aikoinaan kirjailija Anatole France, ja tämä näkyy yhä pätevän, vaikka perustuslaki edellyttää aivan muuta.

Junes Lokka on muutoinkin menestynyt hyvin Oulun syyttäjänviraston ratkaisuissa. Maaliskuussa sai Iltalehden toimittaja syytteen Lokan kunnian loukkaamisesta, koska oli kutsunut tätä Twitterissä ”ihmiskunnan loppusijoitussaastaksi” ja ”kusipääksi”.

Lokka puolestaan on saanut samasta konttorista pinon päätöksiä, joissa syyttäjät katsovat ettei ole aihetta syyttää Lokkaa, joka levittämissään videoissa kutsuu nimettyjä kansalaisia ”vitun idiootiksi”, mielenterveyspotilaaksi, avohoitopotilaaksi, huutelee ”voi vittu teitä neekereitä”, ”Suvi uuniin” ja niin edelleen.

Oulun syyttäjänvirastossa arvoasteikossa nämä kaikki häviävät kirkkaasti natsipellelle ja kusipäälle.

Toki Lokka on saanut Oulussa myös syytteitä, mutta niiden käsittely Oulun käräjäoikeudessa takkuaa kummallisesti.

Lokkaa ja hänen avopuolisoaan Tiina Wiikiä vastaan nostettiin Oulussa kolme syytettä 29. maaliskuuta vuonna 2019. Syytteistä kaksi koskee kunnianloukkausta, kolmas yksityiselämää loukkaavaa tiedon levittämistä.

Kesäkuussa 2020 Lokka sai Oulun käräjäoikeudessa kaksi uutta syytettä kunnianloukkauksista.

Yhdellekään näistä viidestä jutusta ei ole vielä määrätty edes istuntopäivää. Vanhimmat ovat odottaneet käsittelyään jo 24 kuukautta, viimevuotiset 10 kuukautta.

Johanna Vehkoota vastaan Lokka-juttu pantiin käräjäoikeudessa vireille 8. lokakuuta vuonna 2018, ja tuomio annettiin 12.4.2019.

Aikaa kului 6 kuukautta.

Kolme vanhinta on annettu Lokalle ja Wiikille tiedoksi huhtikuussa 2019, minkä pitäisi varmistaa, etteivät jutut sentään vanhene käräjäoikeudessa maatessaan.

Käräjätuomari, jonka vastuulla nämä viisi rikosjuttua ovat, on lomalla eikä hänen kommenttiaan siksi saatu.

  • 8.4.2021
  • Kuvat Jussi Jääskeläinen