Lukuaika: < 1 minuutti

Rahatalous ei ole ihmisten yhteiselon ainoa muoto. Riippuvuus rahasta ei ole luonnonlaki.

Juha Sääski: Shameful 6, 130 x 150 cm, 2018–19

Voima-talous-logo: Talous-tekstin O-kirjaimen sisällä teksti "Voima".

Artikkeli on julkaistu Voiman visionäärisessä talousliitteessä.

Ensimmäinen Voima-talous julkaistiin Voiman 5/2021 välissä ja Issuussa.

Löydät muut verkkosivuillamme julkaistut talousliitteen artikkelit täältä.

Kuluttajien raha- ja taloustaidoista, erityisesti sijoittamisesta, on puhuttu paljon viime vuosina. Keskustelu rahasta on lisääntynyt myös kulttuurintutkimuksessa. Keskiössä ovat olleet rahan erilaiset kulttuuriset ilmentymät, kuten tavat korvamerkitä rahoja säästöön tai itsensä palkitsemiseksi.Toisin sanoen raha ei ole neutraalia, vaan saa merkityksensä suhteessa käyttökohteeseen. Yksilöt myös toimivat luovasti markkinoilla ylläpitäessään sosiaalisia suhteitaan. Vähemmälle huomiolle ovat jääneet rahatalouden ihmisten toiminnalle luomat reunaehdot.

Voidaksemme ymmärtää nykyisiä kulutusyhteiskuntia ja niiden ongelmakohtia, kuten eriarvoisuutta ja köyhyyttä, juuri näiden reunaehtojen ymmärtäminen olisi erityisen tärkeää.

Nykyaikainen kulutusyhteiskunta, joka nimenomaisesti on rahatalous, ei ole yhden luonnollisen kehityskulun tulosta, jonka korkeinta astetta me edustamme. Se on pikemminkin historiallisten ja yhteiskunnallisten voimasuhteiden ilmentymä, jonka taustalla on syviä moraalisia uskomuksia siitä, millainen ihminen on ja minkälainen maailman tulisi olla. Nämä uskomukset ovat niin tiukassa, että vaikka kohtaisimmekin vaihtoehtoisia todellisuuksia, meidän voi olla hankala käsittää niiden erilaisuutta.

Kun tarkastellaan rahan roolia yhteiskunnassa, lähtökohdaksi ei voi ottaa yksilöä ja tämän vapaata toimintaa. Asiaa täytyy lähestyä kokonaisuutena ja tunnistaa minkälaisia vapauksia ja pakkoja eri asemissa olevilla ihmisillä on.

mainos

Nykyaikaisessa rahataloudessa kaikki kohtaavat rahamääräisiä maksuja, joiden suorittamiseen on hankittava rahaa. Vain pieni joukko ihmisiä voisi halutessaan elää omaisuutensa turvin, ja olisi vastoin heidän taloudellista etuaan olla tavoittelematta enemmän.

Koska suurin osa ihmisistä ei omista tuotannollisia resursseja, heidän on vallitsevien olosuhteiden puitteissa myytävä henkisiä tai fyysisiä resursseja markkinoilla.

Ihmisten on toisin sanoen pakko osallistua markkinoille, ja pako markkinoilta on mahdotonta. Ihmisten yhteiselon nykyinen muoto ei kuitenkaan ole vääjäämätön. Vallitsevia olosuhteita ja suhteellisen rajattuja sosiaalisen organisaation mahdollisuuksia perustellaan omalta osaltaan rahataloutta koskevilla moralistisilla ja ennakkoon määritetyillä tulkinnoilla. Kun luovumme vallitsevista rajallisista ja rajoittavista tulkinnoista, olemme vapaampia jäsentämään yhteiskuntiamme ilman keinotekoisia tai vanhentuneita ennakko-oletuksia ja muokkaamaan niitä demokraattisesti.

Kirjoittajat toimittavat Marketing Theory -lehden erikoisnumeron Velan ja rahan moraaliset legitimaatiot kulutusyhteiskunnassa.

Kommentoi Facebookissa
  • 28.6.2021
  • Kirjoittanut voima
  • Kuvat Juha Sääski