Viimeksi kirjoitin Voiman talousliitteeseen siitä, kuinka raha ja velka eivät synny ihmiskehityksen sivutuotteena vaan ovat esimerkki ihmisen tietoisesta poliittisesta toiminnasta. Samojen ajatusten äärellä ovat antropologi David Graeber ja arkeologi David Wengrow, he vain ottavat kohteekseen pelkän rahatalouden sijaan koko ihmiskunnan historiaa kuvaavat myytit.

Kirja kokoaa yhteen uutta (ja vanhaa) tutkimustietoa molempien kirjoittajien erikoisaloilta ja pyrkii näiden valossa ongelmallistamaan esimerkiksi Yuval Noah Hararin, Jared Diamondin ja Steven Pinkerin kuuluisia yksinkertaistuksia. Kirjassa esitetään kysymyksiä, kuten jos viljelyn omaksuminen tapahtuu tuhansien vuosien ajanjaksolla, onko enää järkevää puhua maatalouden vallankumouksesta? Tai mitä ovat kaupungit ilman pysyvää maataloutta ja hierarkioita?

Kirjan keskeinen teema onkin kysyä parempia kysymyksiä. Näiden kysymysten kautta on aiempaa huomattavasti helpompi perata oletusten vyyhteä, joka ihmiskunnan historiaan ja historialliseen kehitykseen liittyy.

Näin ennen kirjan julkaisemista videon, jolla tekijät kertoivat eriarvoisuuden alkuperään liittyvästä arkistotyöstään. Vastaus oli huomattavasti kiinnostavampi kuin olin osannut odottaa, ja tämä yllätysten teema jatkuu läpi koko kirjan. Historialliset tapahtumat tuppaavat olemaan kiinnostavampia kuin rautalankamallit antavat ymmärtää. Mitä se kertoo nykypäivän ihmisistä, että pidämme yhteiskuntiemme eriarvoisuutta välttämättömänä pahana, mutta edelleen uskomme vahvasti kohtaloomme sivistyksen levittäjinä maailmassa?

Ihmiset ovat kautta historian olleet kykeneviä muokkaamaan omia yhteiskuntiaan. Kirjan suurin anti onkin ihmisen luovan kyvyn nostaminen historian keskiöön. Ihmiskunnan historia ei ole suoraviivaista kehitystä kohti nykypäivää ja historian loppua, vaan se on ajattelevien ihmisten vuorovaikutusta ja politiikkaa.

Ihmiskunnan uusi historia -teoksen oli tarkoitus olla trilogian ensimmäinen osa. Se tähtää totuttujen totuuksien ravistelemiseen, kun seuraavissa osissa näihin kysymyksiin oli tarkoitus paneutua yksityiskohtaisemmin ja laajemmin. Kirja onkin herättänyt varsin onnistuneesti keskustelua: siitä on kirjoitettu valtava määrä arvioita, vastineita ja kritiikkejä.

Hauska esimerkki kirjan suosiosta löytyy Helsingin kaupunginkirjastosta. Kirjastolla on 80 kappaletta englanninkielistä versiota, 111 kappaletta suomenkielistä versiota ja satoja varauksia molempiin. Tämä teki suuren vaikutuksen Wengrowiin hänen vieraillessaan Helsingissä syksyllä 2022. Hän oli valitettavasti reissussa yksin, koska David Graeber – joka tunnetaan suuria teemoja käsittelevistä kirjoistaan ja aktivismistaan – ehti kuolla 2020, juuri kirjan valmistuttua.

Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaksi Davidia eivät tule kirjoittamaan suunniteltua jatko-osia. Toivokaamme, että Wengrow löytää tavan jatkaa työtä ilman kanssakirjoittajaansa.

David Graeber ja David Wengrow: Alussa oli… Ihmiskunnan uusi historia
Teos 2022, suom. Anna Tuomikoski