Uruguayssa on ennenkin vastustettu suomalaisia sellutehtaita. Vuonna 2007 käynnistetty sellutehdas johti kansainväliseen kriisiin Uruguayn ja Argentiinan välillä. Tehtaan omistaja UPM on nyt rakentamassa entistäkin suurempaa sellutehdasta Uruguayhin.

Lokakuun alussa Suomessa vieraillut uruguaylainen journalisti ja aktivisti Victor ­Bacchetta on varoittanut molempien tehdashankkeiden ympäristövaikutuksista, vero­vapaiden voittojen valumisesta ulkomaille ja Uru­guayn valtiolle infrastruktuurin rakentamisesta koituvista kustannuksista.

Uutta on UPM:n vaikutusvalta poliittisen päätöksentekoprosessin sisällä. UPM:lle myönnetään valtaa myös ammattikoulutukseen ja työoloihin, joiden säätelyn pitäisi Bacchettan mielestä kuulua julkiselle sektorille. Yrityksen järjestämät koulutusohjelmat ja valta määritellä palkat vaikuttavat Bacchetasta holhoavalta paternalismilta.

Uuden sellutehdashankkeen vastustus on onnistunut yhdistämään erilaisia toimijoita paikallisista kansallisiin. Mielenosoitusten ja julkisen mielipiteen ohella ­Bacchetta luottaa vastarinnan uusiin muotoihin. Niissä testataan oikeusteitä ja Uruguayn lain takaamia suoran demokratian muotoja.

”Me puolustamme lakia ja perustus­lakia, koska hallitus ei niitä noudata.”

Kansanliike on huolissaan päätöksenteon läpinäkymättömyydestä ja siitä, miten UPM:n investoinnit vähentävät julkista valtaa. Oikeuslaitoksesta on tullut kanava, jonka kautta sellutehdashanke haastetaan.

Uruguayn kansallinen ihmisoikeus­instituutti jakaa kansanliikkeen näkemyksen siitä, että päätöksenteossa lain edellyttämä julkinen osallistuminen on ollut riittämätöntä. Esimerkiksi lain vaatimaa parlamentaarista keskustelua investointisopimuksesta ei käyty ennen hankkeen hyväksymistä.

Päätöksenteko parlamentin ja puolueiden selän takana on antanut oppositiolle tilaisuuden tehdä hankkeesta vaaliteeman ja arvostella hallitusta UPM:n saamista erioikeuksista uruguaylais­yrityksiin verrattuna. Vasemmistolainen hallituspuolue on vastannut liioittelemalla hankkeen työllisyys­vaikutuksia.

Víctor Bacchetta ei pane toivoaan puoluepolitiikkaan. Oppositio­puolueet arvostelevat hallituspuolueen neuvottelutaitoja, mutta eivät ulkomaisia teollisuusinvestointeja maahan houkuttelevaa talousmallia. Ne eivät ole valmiita sanoutumaan irti UPM:n investointisopimuksesta, koska ne halua­vat välttää Uruguayn valtion joutumisen korvausvastuuseen sopimuksen rikkomisesta.

”Me puolustamme lakia ja perustuslakia, koska hallitus ei niitä noudata”, Bacchetta korostaa. Päätöksenteon kyseenalaisia kiemuroita paheksuvat lakimiehet osallistuvat näkyvästi kansanliikkeeseen.

Oikeusistuinten päätöksillä kansanliike on saanut hallituksen salaamia asiakirjoja julkisiksi. Näin se pystyy käyttämään UPM:n ja hallituksen omia laskelmia sellutehdashanketta vastaan.

Asiakirjojen valossa päätöksentekoprosessi näyttää omituiselta. ”Hallituksen väitteet ovat UPM:n väitteitä”, Victor Bacchetta sanoo. Ministeriöt ovat viitanneet riippumattomiin tutkimuksiin, joita ei ole tehty. Sen sijaan UPM:n tuottama materiaali on päätynyt suoraan hallituksen asiakirjoihin.

Kansanliike on vienyt Uruguayn hallituksen oikeuteen, koska se ei teettänyt kunnollista ympäristövaikutusten ­arviointia. Hallitus hyväksyi UPM:n konsulttiyhtiöltä tilaaman arvioinnin, eikä järjestänyt kunnollista julkista kuulemista vaihtoehtoisten näkökulmien huomioonottamiseksi.

”Ensimmäistä kertaa oikeus­juttuja nostetaan päätöksen­teon eri vaiheita vastaan”, Victor Bacchetta kertoo. Oikeuteen on viety myös kanne tehdashankkeen tulevista haitoista.

Uruguayn perustuslaki tarjoaa kansanliikkeen käyttöön myös suoran demokra­tian muotoja. Se mahdollistaa paikalliset kansalaisaloitteet. Paikallisvaltuusto voi vain hyväksyä tai hylätä aloitteen, jos vähintään 15 prosenttia asukkaista on aloitteen takana. Jos paikallisvaltuuston äänestys hylkää aloitteen, kansanäänestys ratkaisee.

Koska UPM:n uusi tehdas sijaitsee sisämaassa, sellukuljetukset hoidetaan rautateitse. Kansanliike kerää allekirjoituksia kansalaisaloitteisiin sellutehtaalle rakennettavan rautatien varrella. Aloitteissa vaaditaan, etteivät kaupungit myönnä rakennuslupaa ratahankkeelle kaupunkien läpi.

Victor Bacchettan mukaan hallitus rakentaa rautatien velkarahalla vain sellutehdasta varten. ”Rautatien varrelle ei ole edes suunniteltu asemia matkustajaliikenteelle”, hän kertoo. ”Rata rakennetaan yksin­omaan UPM:n käyttöön.”

Uruguaylaisyliopiston tutkimus varottaa ratahankkeen vaikutuksista kaupunkielämään. Vilkkaasti liikennöity junarata jakaa kaupunkeja osiin. Lähimmät asuintalot sijaitsevat vain metrien päässä radasta. Sellutehtaan kemikaalikuljetukset aiheuttavat suuria onnettomuusriskejä ­lähistön asukkaille.

Asukkaiden on helppo ymmärtää hankkeen vaikutukset omaan elämäänsä. ”Ei ole vaikeaa saavuttaa 15 prosentin kynnystä, kun ehdotus lähtee liikkeelle sosiaalisessa mediassa”, Bacchetta arvioi. Ensimmäisissä kaupungeissa 15 prosentin rajan arvioidaan rikkoutuvan loppusyksystä.

Tehtaalle johtavan kuljetusväylän puute panisi koko tehdashankkeen jäihin. Tähän kansanliike pyrkii.