Pääministeri Antti Rinne linjasi ilmastonmuutoksen tärkeimmäksi asiaksi Suomen Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajakaudella. Rinne julkisti ministerineuvoston tärkeimmät tavoitteet ja linjaukset eduskunnan täysistunnossa 26. kesäkuuta.
Suomen puheenjohtajakausi Euroopan unionin neuvostossa alkaa 1. heinäkuuta.
Ilmastokriisin ratkaisussa on Rinteen mukaan kyse ”ihmiskunnan suurimmista haasteista” ja niiden ratkomisesta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa ”kyllä, mutta -politiikan aika on ohi”, sekä Suomessa että globaalisti.
”Kyllä, mutta -politiikasta” luopumisen voi tulkita vastaavan koululaisten ”ilmastotekoja nyt” -huutoon.
Rinne vaatii, että EU saavuttaa hiilineutraaliuden vuoteen 2050 mennessä. Asiaa on kuitenkin alettava edistää heti, sillä tavoitteena on, että hiilestä luopumisen keskeiset elementit olisivat sovitut Eurooppa-neuvostossa jo tämän vuoden 2019 aikana.
Rinne yhdisti puheessaan talouden ilmastonmuutoksen torjuntaan.
”On luotava kestävää kasvua ja lisättävä työllisyyttä esimerkiksi bio- ja kiertotalouden avulla. Aktiivinen teollisuuspolitiikka ja palvelusektorin sekä digitaalisen talouden kehittäminen luovat pohjaa uuden ajan taloudelle”, Rinne sanoo.
Uusjaon tulos ei ole köyhä eikä kipeä:
”Näin EU:sta rakennetaan maailman kilpailukykyisin ja sosiaalisesti ehein vähähiilinen talous”, Rinne linjaa.
Rinteen avaus on tervetullut myös Euroopan ympäristöjärjestöissä. Kesäkuussa Helsingissä kokoontui European Environmental Bureau (EEB), joka on 150 järjestön kattojärjestö.
”Tarvitsemme Suomen johtajuutta luodaksemme Euroopalle uuden vihreän ympäristöpolitiikan”, EEB:n brittiläinen pääsihteeri Jeremy Wates totesi tiedotteessa.
Watesin ja Rinteen linjat näyttävät kohdanneen ilmastonmuutoksen torjunnan ja työn yhdistämisessä.
”Tämä Green New Deal huomioisi ilmastonmuutoksen torjunnan, luonnon monimuotoisuuden kriisin ja siirtymisen kohti oikeudenmukaista ja reilua kiertotaloutta”, Wates arvioi.
Suomessa järjestetään kuusi Euroopan unionin neuvoston epävirallista ministerikokousta. Kilpailukykyministerit tapaavat 4.–5. heinäkuuta, ympäristöministerit 11.–12. heinäkuuta, oikeus- ja sisäministerit 18.–19. heinäkuuta, ulko- ja puolustusministerit 28.– 30. elokuuta, valtiovarainministerit (Econ) ja euroryhmä 13.–14. syyskuuta sekä maatalousministerit 22.–24. syyskuuta.
