Viimeistään Talvivaaran kaivoksen onnettomuudet ja epämääräinen ympäristöasioiden hoito herätteli suomalaiset kiinnittämään huomion maamme kaivoslain puutteisiin. Talvivaaran kipsisakka-altaissa tapahtui kaksi suurta vuotoa talven 2012–2013 aikana. Lasku jäi veronmaksajille.

Puolueet yksimielisiä kaivoslain muutostarpeesta

Teksti Anna Pulkka

Puolueet olivat Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitteesta käydyssä lähetekeskustelussa yksimielisiä, mutta nähtäväksi jää ketkä lopulta puoltavat kaikkia vaatimuksia.

Eduskunta käsitteli 16. lokakuuta pidetyssä lähetekeskustelussa lähes 60 000 allekirjoitusta kerännyttä Kaivoslaki Nyt -kansalaisaloitetta. Useiden Suomessa kaivoksia vastustavien liikkeiden yhdessä laatima kansalaisaloite on kirjoitettu valmiin lain muotoon ja tähtää kaivoslain kokonaisvaltaiseen uudistamiseen. Aloitteen keskeisiä vaatimuksia ovat muun muassa ympäristönsuojelun ja paikallisdemokratian vahvistaminen, kaivosasioiden lupa- ja valvontaviranomaisen vaihtaminen ympäristöministeriön alla toimivan ympäristölupaviranomaisen vastuulle sekä mineraaliesiintymien siirtäminen valtion omaisuudeksi.

Uusi hallitus on luvannut uudistaa kaivoslakia siten, että ekologinen ja sosiaalinen kestävyys varmistetaan kaivostoiminnassa. Lähes kaikkien puolueiden kansanedustajat nostivatkin laajasti esiin nykyisen kaivoslain erilaisia puutteita vilkkaassa ja pitkälle iltaan venyneessä lähetekeskustelussa.

Muun muassa vihreiden Jenni Pitko kertoi, että kaivosten uhka on Pohjois-Suomessa arkipäivää. ”Kaivosvarauksilta eivät nykylainsäädännön puitteissa ole suojassa luonnonsuojelualueet, herkät luontokohteet, matkailu eikä virkistystoiminta. Monilla ihmisillä on jatkuva pelko ja voimattomuus suurten yhtiöiden edessä”, Pitko kuvasi.

Pauli Kiuru (kok.) taas korosti, että kunnilla tulisi olla oikeus päättää itse, halutaanko kunnan alueelle kaivosta. Liike Nytin Harry Harkimon mukaan kaivoslain muuttamisella on jo kova kiire, sillä pian voimaan astuva EU:n ja Kanadan välinen CETA-vapaakauppasopimus tulee vaikeuttamaan uuden lainsäädännön laatimista.

Kansalaisaloitteen toisena luovuttajana toiminut Pro Heinävesi -liikkeen puheenjohtaja Jukka Leppänen kommentoi Voimalle lähetekeskustelua. Leppäsen mukaan keskustelussa ja sitä seuranneessa uutisoinnissa korostui puolueiden yksimielisyys kaivoslain uudistamisen tarpeellisuudesta, mutta todellisuudessa ympäristön ja ihmisten kannalta merkittävin kysymys on, ovatko päättäjät valmiita toteuttamaan aidosti vahvan ja kokonaisvaltaisen uudistuksen.

”Kaivoslaissa on viimeinkin asetettava ympäristö ja paikallisdemokratia kaivosyhtiöiden voitontavoittelun edelle. Ei käy päinsä, että aloitteeseen sisältyviä hyviä ja tarpeellisia ­uudistuksia sivuutetaan nyt keskusteluissa korostuneilla louhinta­veroilla ja kuntien määräämisoikeuden kasvattamisella”, Leppänen toteaa painokkaasti.

Kaivoslaki Nyt -aloite lähetettiin talousvaliokunnan käsiteltäväksi. Aloitteesta järjestettävän eduskunnan äänestyksen arvellaan ajoittuvan tulevalle keväälle.

Kommentoi Facebookissa
Olutposti 2019
Nauti tyhjyydestä