Elias Krohn pohtii, kuinka digitaalinen työelämän muutos voisi vaikuttaa positiivisesti työn tekemiseen.

Poliittiset robotit

Teksti Meri Parkkinen Kuvat Satu Lehtinen

Robotiikan ja tekoälyn ennustetaan muuttavan syvästi työn ja yhteiskunnan rakenteita. Muutoksesta keskustellaan ja sitä tutkitaan, mutta kehitystä pitäisi ohjata myös poliittisesti.

Tekoäly ja robotit ovat ihmisten histo­rian viimeisimpiä työelämän mullistaneita teknologioita. Tuottavuus kasvaa ja ihmisten työtuntien tarve vähenee. Poliittista keskustelua siitä, miten tämä työelämässä tapahtuva muutos pitäisi ottaa huomioon, on käyty niukasti.

Ajatuspaja Vasemmistofoorumille raportin aiheesta kirjoittanut toimittaja Elias Krohn ei näe, että robotiikan ja tekoälyn hyödyntäminen johtaisi välttämättä työttömyyteen. Siitä huolimatta, että nykyisen kaltainen kehitys on johtanut siihen suuntaan. Negatiivisten vaikutusten välttäminen on mahdollista, mutta Krohnin mukaan puolueet ovat heränneet laiskasti ongelmaan.

Robotit orjiksi, työntekijät vapaiksi -raportissa esitetään, että työ joudutaan ajattelemaan tulevaisuudessa uudelleen niin työllisyyspolitiikan, työehtojen kuin sosiaaliturvan ja ekologiankin kannalta.

”Teknologisen kehityksen myötä työtuntien määrä on pysynyt samana, mutta tuottavuus on saatu kasvuun. Toisin sanoen sama tulos voidaan saada aikaan vähemmällä työtuntimäärällä”, Krohn kertoo.

Robotisaation ja tekoälyn avulla työntekijöiden työtunteja voisi vähentää työttömyyden ja vastentahtoisen osa-aikatyön sijasta.

Krohn käsittelee raportissaan työn teon muutosta kahden vuosikymmenen aikajänteellä. Tulevaisuutta ohjaavia päätöksiä tarvitsisi tehdä jo tulevalla hallituskaudella.

Hyödyn epätasainen jakautu­minen on yksi keskeisimpiä poliittisia kysymyksiä ihmistyötä korvaavan teko­älyn ja robotiikan lisääntyvässä käytössä. Tällä hetkellä kehityksestä hyötyvät lähinnä pääomanomistajat, eivätkä työntekijät. Yhteiskunnalliset rakenteet eivät ole pysyneet mukana työn digitaalisessa kehityksessä.

Tähän mennessä tekoäly ja robo­tiikka eivät ole koventaneen työn vaatimuksia. Päinvastoin, niiden voi nähdä koventaneen työn vaatimuksia. Toisille uusimman tekno­logian hyödyntäminen tuotannossa on tarkoittanut osa-aikaisuutta ja työttömyyttä. ”Vastentahtoinen pätkätyö ja itsensä työllistäminen ovat nykypäivänä yhä yleisempää”, Krohn kertoo.

Nykyisellään säilyvä kehitys voi aiheuttaa joukon ongelmia kuten työttömyyttä ja työntekijöiden oikeuksien laiminlyömistä.

”Edessä voi olla teknologisen kehityksen luoma tuottavuusloikka, jonka seuraukset työllisyyden kannalta ovat arvaamattomia. Mikäli talouskasvu jää tuottavuuden kasvua vähäisemmäksi, työttömyysongelma pahenee ainakin lyhyellä aikavälillä.”

Työtä järjestetään uudelleen esimerkiksi yritysten tarjoamilla digitaalisilla alustoilla, joilla työntekijä ja asiak­kaat sopivat keskenään palvelujen ostamisesta. Tällaista alusta­talouden yritysmuotoa hyödynnetään esimerkiksi ruuankuljetus-, taksi- ja siivouspalveluyrityksissä. ”Työn­teki­jöiden oikeuksien puolustaminen uusis­sa työolosuhteissa on tärkeää”, Krohn sanoo.

”Työllisyys ja ympäristö asetetaan herkästi vastakkain, vaikka nimenomaan ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii valtavasti uutta työtä.”

Teknologian hallinta vaatii korkeaa­ osaamista. Kun työ muuttuu yhä enemmän koneiden ja tekoälyn avulla tehtäväksi, koulutus nousee yhä keskeisemmäksi tekijäksi. Koulutuksesta leikkaamisen tuhoisat vaikutukset korostuvat.

”Työelämän koulutusvaatimukset kasvavat, mikä vaatii panostuksia varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen. Koulutukseen pääsyn pitää olla helppoa myös työttömille”, Krohn sanoo.

Raportin julkistamistilaisuuden yleisökeskustelussa esitettiin huoli teko­älyn kehittymisestä yli ihmistyövoiman tarpeen. Tekoäly tuntuu ­havittelevan myös korkeakoulutettujen työtehtäviä. ”Toimittajana minua kosketti uutinen siitä, että tekoälyn avulla oli onnistuttu tuottamaan urheilu-­uutinen”, Krohn kertoo. Ihmistyön tarve ei ole kuitenkaan loppumassa. Raportissa hän esittää huomioimaan poliittisten valintojen tärkeyttä suurten työelämän muutosten keskellä.

”Välttämätön ekologinen jälleen­rakennus voi lisätä ihmistyön tarvetta. Työllisyys ja ympäristö asetetaan herkästi vastakkain, vaikka nimenomaan ekologisesti kestävään yhteiskuntaan siirtyminen vaatii valtavasti uutta työtä”, Krohn sanoo.

Ympäristön ottaminen huomioon keskellä työelämän teknologista murrosta vaatii myös poliitikkojen huomiota. ”Uuden tietoteknologian ekologiset ja sosiaaliset haitat ovat tällä hetkellä vakavia, jos ajatellaan esimerkiksi sen vaatimien harvinaisten mineraalien louhimista. Tähän pitäisi löytää ratkaisuja”, Krohn sanoo.

Parhaimmillaan työn muutos voi vapauttaa ihmisen työaikaa mielekkäämpien tehtävien hoitamiseen. Työntekijöiden elämänlaatu paranee samalla kun työn tuloksia syntyy ­tehokkaasti. ”Robotteja hyödynnetään tänä päivänä fyysisesti raskaissa ja yksin­kertaisissa, puuduttavissa työtehtävissä. Tietotyössä algoritmit toimivat ihmistyön apuna tai korvaavat sitä. Tämä tehostaa ihmisen työskentelyä. Samalla ihmisen kapasiteettia vapautuu tärkeämpiin ja mielekkäämpiin tehtäviin”, Krohn summaa.

 

Huhtikuussa julkaistu Robotit orjiksi, ­työn­tekijät vapaiksi -raportti on julkaistu ­Vasemmistofoorumin verkkosivuilla.

vasemmistofoorumi.fi

Kommentoi Facebookissa
Route Couture
Migration Comics