Teksti Maria Karuvuori
Räppäri Mercedes Bentsolle naisen keho on politiikkaa ja väkivalta kirjoittamisen lähtökohta. Bentso puhuu kirjoittamisesta Tampereen Elävän Kirjallisuuden Festivaaleilla, joiden teemana on tänä vuonna ruumis.
Naisen keho on poliittinen asia, uskoo Linda-Maria Roine, joka tunnetaan rap-artisti Mercedes Bentsona.
”Naiskehoihin liittyy kysymyksiä esimerkiksi prostituutiosta ja aborttilaista. Sitten on sellaisia aktivisteja kuin Femen-ryhmän jäsenet, jotka käyttävät kehoaan poliittisten viestien välittämiseen. He tuovat toiminnallaan esiin sen, että naisen vartalosta on muuhunkin kuin objektiksi ja katseen kohteeksi”, Roine sanoo.
Nyt tulevana lauantaina naiskehojen politiikasta puhutaan Tampereella, Elävän Kirjallisuuden Festivaalilla. Tämänvuotisen Ruumis!-teeman alle mahtuu monenmoista: eläviä kuolleita, koneruumiita, runoperformanssia. Roine osallistuu festivaaleilla paneelikeskusteluun, jonka aiheena on keholla ja kehosta kirjoittaminen. Keskustelijat pohtivat muun muassa sitä, mitä keho ja ruumis kirjoittajalle merkitsevät, ja sitä, onko kirjoittaminen ruumiillista työtä.
”Kirjoittaminen ei sinänsä ole minun mielestäni kovin ruumiillista. Keho näkyy minun teksteissäni lähinnä aihevalinnoissa”, Roine sanoo.
Tarina menee jotakuinkin näin: pari vuotta sitten, uudenvuodenpäivänä, Roine riiteli silloisen poikaystävänsä kanssa. Tilanne kärjistyi, mies hakkasi Roineen henkihieveriin ja uhkasi lopulta tappaa.
Se oli käännekohta. Roine päätti tuona iltana, ettei enää koskaan antaisi miehen lyödä itseään. Välikohtauksesta syntyi myöhemmin Mercedes Bentson biisi Ei koskaan enää. Roine toteaa, että fyysinen ja henkinen väkivalta ovat lähtökohtana monissa hänen teksteissään.
”Mutta en jaksaisi aina puhua menneistä… On mahtavaa päästä keskustelemaan välillä vähän toisesta aiheesta. En ole ennen käynyt Elävän Kirjallisuuden Festivaalilla, mutta kun pyydettiin mukaan, niin suostuin heti.”
Roine sanoo, että fyysisellä ja henkisellä väkivallalla on suuri vaikutus siihen, mitä naiset omista kehoistaan ajattelevat. Usein naisten kokema sanallinenkin kiusaaminen liittyy tavalla tai toisella naisen vartaloon. Esimerkiksi huorittelu palautuu pohjimmiltaan siihen, mitä nainen ruumiillaan tekee tai on tekemättä.
Mutta sanat voi ottaa myös haltuun ja käydä vastarintaan. Roine on kirjoittanut riimien lisäksi muutaman lehtitekstin ja niitä on tarkoitus tehdä lisää.
”Kirjoitan parhaillaan kolumnia Kansan Uutisten viikkolehteen. Feministisessä aikakauslehti Tulvassa on julkaistu kirjoittamani seksinovelli.”
Roine kertoo olevansa vasemmalle kallellaan oleva feministi, jolle yksi poliittisesti tärkeimmistä kysymyksistä on naisen oikeus päättää itse omasta ruumiistaan.
”Aiheesta ei todellakaan puhuta tarpeeksi. Ja jos katsoo esimerkiksi telkkarimainosten kuvastoa, niin ei niissä naisen itsemääräämisoikeus juuri näy.”
Elävän Kirjallisuuden Festivaali, paneelikeskustelu Keholla ja kehosta kirjoittaen Tampereen työväenmuseo Werstaan auditoriossa 15.2. kello 12.45–14. ww.ekf.fi.
Uusimmat kategoriassa Yhteiskunta:
