Yhteiskunta

Hyvä, rajallinen elämä

Lukuaika: < 1 minuutti

Hyvä, rajallinen elämä

Teksti Olli-Pekka Haavisto

Latinalaisessa Amerikassa kehittyy buen vivir, elämäntapa, jolla on tulevaisuus.

Latinalaisen Amerikan alkuperäiskansat ovat luoneet kasvukeskeiselle kehitysideologialle elinvoimaisen vaihtoehdon, joka on herättänyt myös yhteiskuntatieteilijöiden mielenkiinnon. 

Vaihtoehtoinen maailmanymmärrys pohjautuu alkuperäiskansojen omaan syklisen aikakäsityksen perinteeseen. Ajattelutavan nimeksi ovat vakiintuneet espanjankieliset muodot buen vivir ja vivir bien, eli “hyvä elämä” ja “elää hyvin”.

Käsitteisiin tiivistyy oivallus siitä, että vaihtoehtoinen kehitys ja vaihtoehto kehitykselle ovat kaksi eri asiaa.

Paremmin elämisen tavoite on kasvu, jota ilman nykyinen kapitalistinen yhteiskunta ei voi olla olemassa. Hyvin elämisen ihanne on sen sijaan tasapaino.

Tasapaino tai harmonia ei kuitenkaan tarkoita pysähtynyttä idylliä tai historian loppua. Harmoniassa on eri puolia, ja ristiriitoja syntyy ajoittain väistämättä.

Buen vivir -ajattelu on leviämässä globaalista etelästä muille mantereille. Perinteisten yhteisöjen piirissä esiintyy samansuuntaista maailmanymmärrystä eri puolilla maailmaa. 

Keväällä 2013 intialaiset, thaimaalaiset ja filippiiniläiset paikallis- ja alkuperäisyhteisöt, yhteiskunnalliset liikkeet ja järjestöt kävivät sarjan yhteisiä keskusteluja buen vivir -teemasta.

Keskusteluprosessin tuloksena Focus on the Global South -järjestö julkaisi raportin Learning from our roots – A conversation on Vivir Bien.

Raportin mukaan ihmiset ovat erottamaton osa luontoa, elämänyhteisöä, eikä meitä voi erottaa erillisiksi ihmisyhteisöiksi.

”Kasvava konsensus johti siihen, että buen vivir -ajatukset otettiin Ecuadorin ja Bolivian perustuslakeihin”, kirjoittaa alkuperäisväestön ajattelua tutkinut professori Eduardo Gudynas.

Herää kuitenkin kysymys siitä, miksi Ecuadorin ja Bolivian hallitukset jatkavat uusista perustuslaeista huolimatta samaa vanhaa politiikkaa, jonka tavoitteena on “elää paremmin”. Mistä johtuu sanotun ja tehdyn välinen ristiriita?

Eräs selitys saattaa olla se, että kapitalismiin sisäänkirjoitettu lineaarinen aikakäsitys uskottelee, että ongelmat katoavat, kun ne jättää taakseen. Syklisessä ajattelussa sen sijaan ymmärretään, että jollei ongelmiin puutu ajoissa, ne tulevat eteen aina uudelleen ja kerta toisensa jälkeen suurempina.

Buen vivir -liikkeestä keskustellaan Suomen sosiaalifoorumissa 26.–27.4.

  • 22.4.2014