Paperittomien terveydenhuollolle osavoitto

Teksti Minea Koskinen

Ensi vuoden alusta Helsingin kaupunki alkaa hoitaa paperittomia äitejä ja lapsia. Aikuisten kiireetön hoito jäi odottamaan ensi vuoden selvityksiä.

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunta hyväksyi kokouksessaan eilen tiistaina, että paperittomina Suomessa olevat neuvolaikäiset lapset ja raskaana olevat naiset saavat neuvola- ja sairaanhoitopalvelut samaan hintaan kuin helsinkiläiset.

”Käytännössä se järjestyy niin, että jotkut tietyt neuvolat alkavat hoitaa myös paperittomia”, sanoo Emma Kari, joka on ajanut paperittomien siirtolaisten terveydenhuollon järjestämistä. Kari on vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja ja kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja.

Paperittomilla tarkoitetaan tässä yhteydessä henkilöitä, joilla ei ole oikeutta käyttää julkista terveydenhuoltoa asiakasmaksulain mukaisesti. Heitä ovat esimerkiksi tilapäisesti Suomessa oleskelevat EU-kansalaiset, joilla ei ole sairausvakuutuksen turvaa omassa kotimaassaan. Lisäksi joukkoon kuuluvat EU:n ulkopuolelta tulleet henkilöt, joilla ei ole oleskelulupaa tai joiden oleskelulupa on umpeutunut.

Aiemmin vapaaehtoisvoimin toteutettu Global Clinic on tarjonnut neuvontaa raskaana oleville. Klinikalta puuttuvat laitteet raskauden seurantaan tai muuhun neuvolassa yleensä tarjottavaan hoitoon.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan tiistaisessa kokouksessa päätettiin lisäksi, että paperittomat aikuiset saavat vuoden 2014 alusta kiireellistä hoitoa samoilla hinnoilla kuin helsinkiläiset.

Paperittomat ovat jo aiemmin saaneet kiireellistä hoitoa, sillä terveydenhuoltolain mukaan kaikilla Suomessa oleskelevilla on siihen oikeus.

Virallisesti hoito on maksanut paperittomille potilaille reilusti enemmän kuin helsinkiläisille. Sosiaali- ja terveyslautakunnan pöytäkirjojen mukaan kustannuksia ei kuitenkaan ole saatu perittyä paperittomilta. Eilen lautakunta päätti siis vain virallistaa nykyisen tilanteen.

Päätöksen merkitys näkyy vasta silloin, jos tieto edullisesta hoidosta todella tavoittaa paperittomat. Monet papereitta Suomessa oleskelevista eivät luota viranomaisiin. Heille pitäisi esimerkiksi kertoa, että terveydenhuollon henkilökuntaa sitoo vaitiolovelvollisuus.

Kiireellinen hoito ei tarkoita samaa kuin välttämätön hoito. Esimerkiksi haavan ompelu kuuluu kiireellisen hoidon alle, mutta aikuistyypin diabetes ei. Käsite ”kiireellinen” ei siis liity sairauden vakavuuteen tai sen hoitamattomuuden seurauksiin.

Päätös kiireellisyydestä jää toistaiseksi lääkärien harteille, sillä terveydenhuoltolaki ei listaa kiireellistä hoitoa vaativia sairauksia tai vammoja.

Kiireettömän hoidon kohtalo jäi edelleen ratkaisematta. Päätös on pitkittynyt osin siksi, että Terveyden- ja hyvinvoinnin laitos selvittää parhaillaan paperittomien hoitoa valtakunnallisesti.

Sosiaali- ja terveyslautakunta saa kevään 2014 lopussa selvityksen ”palvelusta syntyneistä tarkemmista kustannuksista ja siitä kuinka hyvin hoito on tavoittanut ns. paperittomat.” Selvityksen perusteella yritetään päätellä, kuinka paljon lisäkustannuksia perusterveydenhuollon tarjoaminen toisi.

Lautakunnan kokouspöytäkirjoista käy ilmi, että poliitikot ja virkamiehet ovat hahmotelleet kolmea vaihtoehtoa: nykyistä linjaa, kattavia terveyspalveluita sekä välimuotoa, jossa kaupunki tarjoaa akuutin hoidon lisäksi neuvolapalvelut.

Eilen lautakunta päätyi neuvolapalveluihin ja laittoi kattavien terveyspalveluiden pohtimisen jäihin.

Laajojen terveyspalvelujen vuosikustannuksiksi Helsingin sosiaali- ja terveysvirasto on laskenut 5 miljoonaa euroa. Luku perustuu siihen, että keskimäärin helsinkiläinen käyttää terveyspalveluita vuosittain 1000 euron edestä, ja paperittomien määräksi pääkaupunkiseudulla on arvioitu 5000.

”Kuitenkin Ruotsissa paperittomia on paljon enemmän, ja kustannukset ovat noin puolet tästä. Virasto toteaa myös, että kustannuksia ei voida arvioida tarkkaan”, Emma Kari sanoo.

Ruotsissa on arviolta 10 000–35 000 paperitonta henkilöä. Paperittomat saavat Ruotsissa hammashoitoa, ehkäisyneuvontaa, raskaudenkeskeytyksiä ja maksuttomia terveystarkastuksia. Heidän hoitamisensa maksaa 2,4–3,4 miljoonaa euroa vuodessa. Lapset saavat saman hoidon kuin syntyperäiset ruotsalaiset.

Karin mukaan keskustelua paperittomien terveydenhuollosta on käyty täysin käsittämättömistä lähtökohdista. Keskusteluissa on jäänyt taka-alalle se, että Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi globaalin vastuun strategian ja äänesti sen yhteydessä paperittomien terveydenhuollon järjestämisen puolesta.

Virkamiesesityksissä pohdinta alkaa ikään kuin alusta. Niissä mietitään, onko paperittomien hoitoon ylipäätään varaa.

”Oikeasti tässä on kyse siitä, onko hyväksyttävää, että esimerkiksi äidillä ei ole mahdollisuutta viedä lastaan hoitoon. Poliittinen tahto on ollut alusta asti selvä”, Kari sanoo.

Helsingin ensi vuoden budjettiin ei ole merkitty erikseen rahaa paperittomien hoitoon. Tarkoitus on katsoa, millaisia lisäkustannuksia syntyy siitä, että hoidon pitäisi nyt tavoittaa paperittomat aiempaa paremmin.

Miksi paperittomien terveydenhuollon järjestämisestä on väännetty jo puolitoista vuotta? Lue aiheesta seuraavasta Voiman numerosta.

Kommentoi Facebookissa
Sideways 2019