big_fimage.jpg

Nupit kaakkoon, tytöt

Teksti Miina Poikolainen

Tyttöjen rokkileiriyhdistys järjestää toukokuussa Suomen ensimmäisen Girls Rock! -bändileirin. Leirillä tarjotaan tytöille mahdollisuus rikkoa rajojaan ja kokeilla uusia juttuja ilman arvostelevia katseita.

Yhdysvalloissa, Saksassa ja Ruotsissa tyttöjä ja naisia voimaannuttavat rokkileirit ovat iso juttu. Nyt toiminta alkaa myös Suomessa, kun Tyttöjen rokkileiriyhdistys järjestää bändileirin Harjun nuorisotalolla Helsingissä 3.‒5. toukokuuta. Leirin 15 paikkaa ovat jo lähes täynnä.

Viikonlopun kestävällä leirillä tutustutaan eri soittimiin, perustetaan bändi, sävelletään biisi ja lopuksi heitetään keikka. Jokaisella bändillä on kaksi vapaaehtoista, musiikkia harrastanutta ”valmentajaa”, jotka auttavat tarpeen mukaan.

Rokkileiriyhdistyksessä ”yleissäätäjänä” toimiva Solja Kovero ja yhdistyksen puheenjohtaja Jelena Kivinen innostuivat molemmat tahoillaan tyttöjen rokkileiritoiminnasta luettuaan Voimasta jutun Ruby Tuesday -yhdistyksestä, joka järjestää leirejä Berliinissä.

”Mulla oli ollut jo pitkään mielessä, että haluaisin tehdä jonkinlaista voimaannuttavaa tyttötyötä”, Kovero kertoo.

Voimaannuttavalla tyttötyöllä Kovero tarkoittaa nimenomaan tytöille suunnattua kannustavaa toimintaa sekä tiloja, joissa tytöt voivat ottaa rennosti ja kokeilla omia rajojaan.

”Tytöt ovat usein herkkiä kritiikille, ja normit ovat heille paljon tiukemmat kuin pojille. Siksi he tarvitsevat tiloja, joissa ei tarvitse miettiä, mitä muut heistä ajattelevat.”

Koveron mielestä tytöille suunnattu toiminta pyörii usein vain tyttöyden ympärillä ja toistaa perinteistä sukupuolikäsitystä. Rokkileirin konseptissa häntä viehättää tyttöjen välinen vertaistoiminta ja tekemisen meininki.

”Tässä tehdään asioita yhdessä ja keskitytään musiikkiin. Bänditoiminta on hyvä tilaisuus purkaa mahdollisia hierarkioita ja miettiä, miten hyvät vertaissuhteet muodostuvat. Toivon, että saamme aikaiseksi kaikkia kunnioittavaa meininkiä.”

Mutta eivätkö pojat kaipaa vastaavanlaista tukea ja toimintaa?

”Sekä pojille että tytöille avoimet bändileirit houkuttelevat enimmäkseen poikia. Monilla tytöillä tulee paineita, jos ympärillä on poikia, eivätkä he välttämättä kehtaa pitää ääntä ja vaatia tilaa itselleen”, Kivinen perustelee.

”Tytöt myös tulevat helposti nakitettua laulajan rooliin, jos poikia on enemmän”, Kovero lisää.

”Leirillä annamme alkusysäyksen musiikkiharrastukselle. Kun on päässyt kokeilemaan eri soittimia, jatkossa voi olla enemmän uskallusta soittaa myös poikien kanssa”, Kivinen sanoo.

Kovero kertoo vierailleensa monilla musiikkipainotteisilla nuorisotaloilla ja huomannut, että tilat ja toiminta muodostuvat usein poikien ehdoilla.

”Myös ohjaajat ovat usein miehiä.”

Hän huomauttaa, että musiikkibisnes on ylipäänsä hyvin miehistä ja rock- ja pop-kulttuurin kuvasto usein seksististä.

”Yritämme raivata tilaa toisenlaiselle musiikille ja kulttuurille.”

Näin lyhyellä leirillä ei jää aikaa muulle kuin musiikille, mutta Kovero ja Kivinen haaveilevat, että tulevaisuudessa pidemmillä leireillä voisi olla ohjelmassa esimerkiksi feminististä itsepuolustusta, skeittaamista, graffitien ja sarjakuvien tekemistä ja esiintymisasujen tuunaamista.

Sekä Kivinen että Kovero kokevat, että ainakaan heidän teini-iässään ei ollut musiikkiharrastukseen innostavia naisesikuvia.

”En tiennyt bändejä, joissa olisi ollut naisia. Mieleeni ei tullut, että voisin itsekin alkaa soittaa tai nähnyt itseäni yhtenä niistä, jotka ovat bändeissä.”

Koverolla on samankaltaisia kokemuksia. Hän kävi nuorisotaloilla, joissa saattoi harrastaa musiikkia, mutta se oli poikien juttu.

”Pojat käärivät sätkiä kitara sylissään ja kysyivät toisiltaan, jos joku haluaisi kokeilla kitaraa. Mua ei ikinä puhuteltu niin. Jos multa olisi kysytty, olisin varmaan innoissani kokeillut. Teininä olin sivustaseuraajan roolissa ja kävin keikoilla katsomassa poikien bändejä. Sen ikäisenä en osannut kriittisesti tarkastella tilannetta, vaan menin muiden mukana.”

Kivinen on soittanut bassoa ja rumpuja, mutta hän ei halunnut sitoutua harrastamiseen yhtä vakavasti kuin muut, ja bänditoiminta jäi. Hän on huomannut, että tytöt ottavat harrastukset ylipäänsä vakavammin kuin pojat. Kovero uskoo, että poikia kannustetaan enemmän yhdessä tekemiseen ja esimerkiksi joukkueurheiluun, jolloin he myös ryhtyvät bänditoimintaan helpommin kuin tytöt.

”Kyse on vanhempien luomasta tilanteesta.”

Kivinen lähettääkin tytöille ja nuorille naisille kannustavia terveisiä:

”Sinäkin pystyt rokkaamaan!”

Girls Rock Finland –nettisivut, Tyttöjen rokkileiriyhdistys Facebookissa.

Mikäli olet kiinnostunut lähtemään mukaan toimintaan, laita meiliä osoitteeseen: girlsrockfinland(a)gmail.com

Kommentoi Facebookissa
Antropos-seminaari
Helsinki liikkuu