Alankomaiden parlamentin ylähuone teki 18. joulukuuta 2012 päätöksen minkkitarhauksen kieltämisestä. Hollanti on maailman suurimpia minkintuottajia: vuonna 2011 siellä tuotettiin 4 700 0000 minkinnahkaa, eli neljänneksi eniten maailmassa Tanskan, Kiinan ja Puolan jälkeen. Samana vuonna Suomessa tuotettiin 1 700 000 minkinnahkaa.

Alankomaissa on 160 turkistarhaa, ja alalla arvioidaan olevan 1 200 työpaikkaa.

Kettu- ja chinchillatarhaus kiellettiin Alankomaissa jo 1990-luvulla. Kettutarhauksen kielto tuli voimaan siirtymäajan jälkeen vuonna 2008.

Minkkitarhauksen puolesta oli äänestetty parlamentin alahuoneessa jo vuonna 2009. Aloitteen eteneminen kesti vuosia, koska alkuperäisessä ehdotuksessa tarhaajille tarjottuja korvauksia pidettiin liian pieninä. Nyt uudistetun ehdotuksen puolesta äänestivät sekä vasemmisto- että oikeistopuolueet.

”Kielto tehtiin eettisin perustein”, kertoo Sofie van ’t Hul hollantilaisesta Ongehoord-eläinoikeusjärjestöstä.

”Se oli mahdollista, koska turkistarhaus on pieni ala verrattuna muihin eläintuotannon muotoihin. Myös monet eläinten hyvinvointitutkimukset ovat turkistarhausta vastaan: on esimerkiksi osoitettu, että minkit tarvitsevat uintimahdollisuuden, eikä se ole tarhaoloissa mahdollista.”

Van ’t Hulin mukaan kaikki alkoi siitä, kun 1980-luvulla Kanadan hylkeenpyynnistä levisi kuvia julkisuuteen. Se sai ihmiset vastustamaan turkiksia, ja vähitellen turkikset katosivat lähes kokonaan katukuvasta.

”Suurin osa hollantilaisista vastustaa turkistarhausta, joten poliitikot kielsivät sen. On ironista, että samaan aikaan turkikset ovat palanneet katukuvaan.”

Turkistarhauskiellolle asetettiin siirtymäaika: vuoden 2014 alusta tarhoja ei saa enää laajentaa, ja turkistarhaus loppuu kokonaan vuoden 2023 loppuun mennessä. Hollantilaiset eläinaktivistit kuitenkin pelkäävät, että turkistarhaus ei lopu, vaan tarhaajat siirtävät tuotantonsa Itä-Eurooppaan. Tästä on jo merkkejä.

Hollantilaiset tarhaajat eivät ole tervetulleita ainakaan Puolaan, puolalainen eläinoikeusaktivisti Dobrusia Karbowiak ilmoittaa. Hän toimii eläintenoikeuksia puolustavassa Otwarte Klatki -järjestöstä.

”Saamme jatkuvasti yhteydenottoja ihmisiltä, jotka ovat huolestuneet hajuhaitoista ja muista ongelmista. Viesti on selvä: paikalliset asukkaat eivät halua lisää minkkitarhoja. Jokainen yritys rakentaa turkistarhoja tulee kohtamaan vastustusta sekä paikallisyhteisöltä että eläinoikeusliikkeeltä.”

Esimerkiksi Myślibórzin alueella Länsi-Puolassa paikalliset asukkaat ovat nousseet vastustamaan hollantilaisen yrityksen suunnitelmia ison minkkitarhan rakentamisesta alueelle. Asukkaat pelkäävät ison tarhan hajun ja karkailevien minkkien vaarantavan läheiset luontoalueet ja turismin.

Puolan parlamentissa on tällä hetkellä käsittelyssä 200 000 allekirjoitusta saanut kansalaisaloite, joka vaatii turkistarhauksen kieltämistä.

Karbowiak uskoo, että turkistarhaus tullaan tulevaisuudessa kieltämään myös Puolassa.

”Jotkut ulkomaiset sijoittajat valehtelevat eläinten oloista: he väittävät, että eläimet tulevat voimaan hyvin. Videot turkistarhoilta eri puolilta Eurooppaa osoittavat, että eläinten olot ovat huonot kaikkialla.”

Suomessa turkistarhauksen kieltävä kansalaisaloite eteni tällä viikolla eduskuntaan. Eläinsuojeluliitto Animalia, Luonto-Liitto, Oikeutta eläimille -yhdistys sekä SEY Suomen Eläinsuojeluyhdistysten liitto keräsivät yhteensä lähes 70 000 nimeä kansalaisaloitteeseen. Kansalaisaloite etenee eduskuntakäsittelyyn tänä vuonna.