Vapaa liikkuvuus -verkoston mukaan Afganistan ei ole paikka, johon voi lähettää ketään turvallisesti. Afganistanin konfliktissa siviiliuhrien määrä nousee tasaisesti vuosittain. YK:n mukaan taisteluissa kuoli vuonna 2011 yli 3 000 siviiliä.

Siirtolaisuuteen perehtyneen sosiologi-aktivisti Mervi Leppäkorven mukaan väite turvallisuudesta toistuu jatkuvasti – nimenomaan Afganistanin kohdalla.

”Maahanmuuttoviraston maatietoyksikön turvallisten alueiden määrittely Afganistanin, Irakin ja Somalian tapauksessa on kiinnostava kysymys. Virasto väittää Afganistania turvalliseksi alueeksi YK:n pakolaisjärjestöön (UNHCR, United Nations High Commissioner for Refugees) vedoten, vaikka se on lakannut ylläpitämästä turvallisten alueiden listaa, koska se on käytännössä mahdotonta.”

”Mistä kielteinen päätös syntyy? Turvapaikkaprosessi ei ole läpinäkyvä ihmisille, joita se koskee. Esimerkiksi nämä kolme nälkälakkolaista eivät selvästikään ymmärrä, missä vaiheessa heidän asiansa on”, Leppäkorpi toteaa.

Viraston läpinäkyvyyttä heikentävät myös päätökset, joissa myönteinen turvapaikkapäätös on tullut jopa aktivisteille täytenä yllätyksenä. Viraston virkamiehellä on mahdollisuus tulkita tilanteita. Oikeusturvan toteutumisen edellyttämää ennakoitavuutta ei ole.

Afgaanimiehet ovat valittaneet kielteisistä turvapaikkapäätöksistä hallinto-oikeuteen. Vaikka prosessi voi kestää hyvinkin puoli vuotta ja tänä aikana miehiä ei voida palauttaa kotimaahansa, Leppäkorpi ymmärtää syitä, jotka ovat ajaneet nälkälakkoon. Turvapaikkaprosessi on kohtuuttoman pitkä. Epävarmuus ja vastaanottokeskus eivät ole tiloja, joihin ihmiset voidaan säilöä pitkiksi ajoiksi.

Irakilaisten pakolaisten kansainvälisen federaation Suomen osaston puheenjohtaja Omar Bahaaldin ei ymmärrä turvallisuusluokituksia. Bahaaldinin entisestä kotimaasta pakeni sodan jälkeen miljoona ihmistä. Sodan jälkeen on kuollut toinen miljoona.

”Afganistanissa tilanne on sama. Mistä kysytään, onko tilanne inhimillinen, turvallinen tai demokraattinen? Irakissa tapettiin viime kuussa yli 85 ihmistä – vain siksi, että heillä oli erilaiset vaatteet tai pitkät hiukset. Neljän vuoden aikana Irakissa on tapettu 400 homoa. Pohjois-Irakissa murhataan joka päivä kaksi naista. Suomessa sanotaan: Bagdad on rauhallinen. Monet kansalaisjärjestöt tietävät: Bagdad on turvaton.”

Bahaaldinin mukaan palautusmekanismi toimii moitteettomasti. Suomi lähettää irakilaiset Ruotsiin, joka käännyttää heidät Irakiin.

Onko turvallisuustilanne Irakissa ja Afganistanissa samankaltainen?

”Kyllä. Molemmissa maissa turvalliseen tilanteeseen on vielä pitkä matka. Media ei kerro, mitä Afganistanissa todella tapahtuu. Kun poliitikot kokoontuvat, näytetään hienoja pöytiä. Ei kuitenkaan näytetä, mitä tavallisille ihmisille tapahtuu! Suomessa rikotaan joka ikinen päivä kansainvälisiä sopimuksia.”

Poliittinen viesti on Bahaaldinin mielestä selvä. Asiat menevät eteenpäin. Suomi on sitoutunut prosessiin, jossa asiat joko näyttävät tai ne on saatava näyttämään hyviltä.

Vaikka nälkälakkolaiset ovat heikossa kunnossa, poliisi ei ole antanut heille lupaa pystyttää suojaa Eduskuntatalon eteen. Viimeisin suojien purkukäsky astui voimaan tiistaina 18.9. kello 22, jolloin mielenosoitus siirrettiin Helsingin omistamalle maalle Kansalaistorille, jossa jo aiemmin tänä kesänä on käyty keskustelua telttamielenosoituksista Occupy-leirin tiimoilta.

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri tapasi Occupy-liikkeen edustajat kesäkuussa 2012. Aiheena oli liikkeen telttojen Kansalaistorilla kesäkuussa tapahtunut häätö. Saurin käsitys tilanteesta oli selkeä: tilanne, jossa kukin virasto tulkitsee lakia omasta näkökulmastaan, on kestämätön.

”Kaupungilla pitää olla yhteinen näkemys siitä, miten lakia, tässä tapauksessa kokoontumislakia, tulkitaan”, Sauri sanoi kesäkuussa.

Sauri lupasi ottaa asian esiin ”heti seuraavana päivänä” kaupungin keskushallinnon lakimiehen kanssa.

Pekka Sauri, mielenosoitusteltat ovat nyt siirtyneet Kansalaistorille, jossa poliisi hajotti kesäkuussa Occupy-liikkeen mielenosoituksen. Taustalla oli rakennusviraston linjaus, jonka mukaan teltat, vaunut ja katokset eivät ole lain tarkoittamia kokousvälineitä. Mihin päädyit keskusteluissa lakimies Sami Sarvilinnan kanssa? Ovatko teltat ja katokset sallittuja mielenosoitusvälineitä? Ilman suojaa sateelta ja tuulelta kymmenettä vuorokautta syömättä olleet miehet ovat jatkuvassa vaarassa menehtyä esimerkiksi hypotermiaan.

”Kaupungin selvitys aiheesta on valmistumassa, muttei vielä valmis. Kerron heti, kun valmistuu.”

25. kesäkuuta olit sitä mieltä, että teltta on ehdottomasti sallittu kokousväline. Onko tämä käsitys muuttunut?

”Odotan sitä kaupungin perusteltua selvitystä asiasta.”

Eri kansalaisryhmät järjestävät perjantaina 21.9. kello 14 tukimielenosoituksen Eduskuntatalon edessä.

Tähän juttuun liittyvä videohaastattelu oli nälkälakkolaisille raskas kokemus. Haastattelun jälkeen kaksi miehistä sai sairaskohtauksen. Toinen vietti yön sairaalassa. Katso Sakari Laurilan tekemä videohaastattelu täältä.

_____________

Puolueetonta maatietoa

Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön tulosaluejohtaja Juha Similä, Suomen oikeuslaitos nojaa maahanmuuttoviraston – turvapaikkapäätökset tekevän viranomaisen – alaisen maatietoyksikön tuottamaan tietoon. Onko asetelma uskottava?

”Maahanmuuttovirastoon sijoitettu maatietoyksikkö on riippumaton ja puolueeton maatiedon tuottaja. Se ei tuota eri kohdemaista kerättävä maatietoa mihinkään tiettyyn tarkoitukseen.”

Olet kertonut julkisuudessa, että oikeuden turvapaikkaan voi saada alueen rauhattomuuden perusteella. Onko Afganistan tällainen paikka?

”Tuossa on asiavirhe. Kun puhumme turvapaikasta, perusteen on oltava yksilöllinen. Jos turvapaikan edellytys ei täyty, katsotaan, onko omilla yksiöllisillä perusteilla mahdollisuus toissijaiseen suojeluun. Tämän jälkeen katsotaan, olisiko hakija oikeutettu humanitaariseen suojeluun kotimaansa turvallisuustilanteen perusteella. Afganistanissa on alueita, jotka täyttävät viimeksi mainitut kriteerit.”

Kuinka usein tiedot päivitetään?

”Toiminta on reaaliaikaista. Seuraamme jatkuvasti UNHCR:n suosituksia ja kannanottoja.”

Maahanmuuttovirastoon on tullut afganistanilaisilta turvapaikanhakijoilta vuoden 2012 tammi-elokuussa 128 turvapaikkahakemusta. Päätöksiä on tehty 240 – myönteisiä 155 (luvussa mukana kansainvälinen suojelu toissijaisensuojelun tai humanitaarisen syyn vuoksi), kielteisiä 81, joista 25 Dublin-päätöksiä [EU-maita, Norjaa, Islantia ja Sveitsiä koskeva asetus, jonka mukaan vain yksi jäsenvaltio käsittelee turvapaikkahakemuksen]. Tapauksista neljä on rauennut.

_______________

Dublin-järjestelmä aiheuttaa hätää

Pakolaisneuvonta ry:n lakimies Hanna Laarin mukaan maahanmuuttoviraston linja on Afganistanin turvallisuuden osalta äärimmäisen tiukka.

”UNHCR on määritellyt tietyt alueet Afganistanista sellaisiksi, joissa vallitsee aseellinen konflikti ja jotka ovat turvattomia. Maahanmuuttovirasto myöntää humanitaarista suojelua näiltäkin alueilta kotoisin oleville hakijoille, joille pitäisi meidän näkemyksemme mukaan myöntää toissijaista (vahvempaa) suojelua.”

Laarin mukaan Afganistanin eri osien turvallisuustilanteissa on eroja. Huomioita olisi kuitenkin aina kiinnitettävä turvapaikanhakijan mahdollisuuteen kiinnittyä paikalliseen elämään. Esimerkiksi Iranissa käytännössä koko elämänsä viettäneitä on palautettu Suomesta Afganistaniin. Tilanne on saattanut olla toinen, jos Suomeen on ehtinyt syntyä voimakkaita siteitä.

”Vaikka siteitä ei olisikaan, on epäinhimillistä käännyttää maahan, jossa ei ole koskaan asunut.”

Vuoden 2003 Dublin-järjestelmä aiheuttaa Laarin mukaan valtavaa turhautumista ja inhimillistä hätää.

”Jos maa, mihin on ensimmäisenä sattunut, sattuu olemaan vaikkapa Italia, jossa turvapaikanhakijoiden tilanne on vaikea, on ymmärrettävää, että ihminen lähtee eteenpäin. Jos mahdollisuudet saada oleskelulupa ja vastaanotto-olosuhteet olisivat kaikkialla samat, järjestelmä toimisi paremmin. Sekään ei tosin poistaisi Etelä-Euroopan niiden sijainnista aiheutuvaa ylikuormitusta. Kreikassa tilanne on ollut pitkään jo niin huono, että tammikuussa 2011 Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen (EIT) ratkaisun myötä lopetettiin käännytykset Kreikkaan. Kreikan lisäksi Italia ja Malta ovat ongelmallisia.”