Vallataan Bryssel

Teksti Eva Nilsson

”Me etenemme hitaasti, mutta menemme pitkälle”, toteaa Miguel, Espanjasta alkunsa saaneen indignados-liikkeen aktiivi. Seisomme lokakuun 15. päivänä Brysselin bisnesalueella korkeiden lasirakennusten seassa ja tutkailemme reilun kuuden tuhannen kadulle kerääntyneen mielenosoittajan menoa. Tänään on suuri päivä, hän lisää.

Olen seurannut Miguelin liikkeitä Brysselissä sitten viime toukokuun, jolloin espanjalaiset nuoret valtasivat katuja ja toreja vaatimuksenaan todellinen demokratia. Niin sanottu 15M, Espanjan vallankumous tai median indignados-liikkeeksi ristimä liike sai alkunsa viisi kuukautta sitten Madridissa ja Barcelonassa. Toukokuun 15. päivä on jäänyt monen mieleen hetkenä, jolloin arabikevät rantautui länsimaihin.

Pari päivää myöhemmin liike oli levinnyt Brysseliin. Kaupungissa asuvat espanjalaiset halusivat tuoda liikkeen myös EU:n pääkaupunkiin, organisoituvat hetkessä ja alkoivat pitää säännöllisiä yleiskokouksia ja työpajoja. Belgialaisia ja Brysselin kansainvälisiä asukkaita liittyi nopeasti joukkoon. Päivätyönsä jälkeen Miguel kiiruhti milloin mihinkin indignados-kokoukseen tai pohti kuumeisesti aiheita työpajoille.

Heinäkuun lopulla Miguel kertoi minulle innoissaan, että noin sata espanjalaista oli päättänyt kävellä Madridista Brysseliin tuodakseen kotimaastaan ja matkan varrelta viestejä EU:n päättäjille. Nyt hänet piti kiireisenä heidän tulonsa valmistelu. Marssijoiden tavoitteena oli ehtiä Brysseliin ennen lokakuun puoliväliä, jolloin järjestettäisiin kansainvälinen indignados-toimintapäivä.

Kun indignados-kulkue vihdoin saapui Brysseliin 8. lokakuuta, he saivat kylmän vastaanoton. Liikkeen toimintatavoille uskollisena he pystyttivät teltat kaupungin Elisabeth-puistoon, mutta poliisit häätivät heidät hetkessä pois. Kun ryhmä sai tallennettua videolle, kuinka aggressiivinen poliisi potkaisi kreikkalaista indignadoa väkivaltaisesti kasvoihin, joutuivat viranomaiset kuitenkin mediapaineen alla neuvottelemaan ryhmän kanssa.

Neuvotteluiden tuloksena he saivat asettua tyhjillään olevaan vanhaan yliopistorakennukseen, mutta vain hetkeksi. Heidät häädettiin viikon jälkeen sieltä suurin piirtein juuri silloin, kun seisoimme Miguelin kanssa tutkailemassa mielenosoitukseen kerääntyneitä ihmismassoja. Poliisi käytti tilaisuutta hyväkseen, suoritti häädön ja takavarikoi kaiken.

Mutta indignadot eivät näytä lannistuvan. Monet tulivat mielensoitukseen rinkat selässä, valmiina telttailemaan. ”Take your tent and sleeping bag, tonight we camp!” luki vallatun yliopistorakennuksen seinille ripustetuissa ohjeistuksissa ennen mielenosoituksen alkua.

Mikä heitä motivoi?

”Meidän täytyy muuttaa ajattelutapaamme. Yhteiskunnan on palveltava ihmisten tarpeita, ei pankkien. Espanjassa terveydenhuolto ja yliopistotkin ovat alistettu markkinavoimille, ja siitä on ollut vain huonoja seurauksia”, kertoo Sergi. Sergi ja hänen ystävänsä Guzmar ovat marssineet kesällä Barcelonasta ensin Madridiin ja matkustaneet Brysseliin vain tätä päivää varten. Nyt he istuvat telttansa vierellä Brysselin Cinquintannaire-puistossa mielenosotuksen jälkeen.

”Haluamme tehdä liikkeestä aidosti globaalin”, lisää Guzmar. ”Aion jäädä Brysseliin siihen saakka, kunnes minusta tuntuu, että se on tarpeen.”

Liikettä on jo keretty kritisoida pinnalliseksi. Sillä ei ole selkeitä ja yhteisiä viestejä. Indignados, joka suomennettuna tarkoittaa ”vihaisia” kuvaa kriitikoiden mielestä liikettä, joka koostuu vihaisista ja tyytymättömistä nuorista, jotka haluavat vain aiheuttaa kaaosta.

Kriitikot ovat kuitenkin monessa mielessä väärässä. Liikkeellä on nimittäin selkeästi määritellyt periaatteet.

”Ei meitä yhdistä yksi yhteinen sanoma, vaan tapamme toimia. Valtaamme julkisia tiloja, toimimme ilman hierarkioita, järjestämme yleiskokouksia, olemme sitoutumattomia pasifisteja ja kuka tahansa on tervetullut seuraamme. Olemme ennen kaikkea kansalaisliike”, selittää Miguel.

”Vaadimme globaalia demokratiaa, mutta korostamme paikallisuutta. Sillä tavalla eroamme myös Seattlessa alkaneesta globaalia demokratiaa vaatineesta liikkeestä, joka on monella tapaa unohtanut paikallisdemokratian tarpeen. Eroamme myös Maailman sosiaalifoorumista, koska emme ole järjestöjen kokoontumispaikka. Järjestöjen ja ammattiliikkeiden edustajat ovat tervetulleita liittymään joukkoomme, mutta emme halua että he hakevat siitä itselleen näkyvyyttä. Me koostumme kansalaisista ja tuhansista eri ryhmittymistä. Meillä ei myöskään ole rahoitusta eikä pankkitiliä.”

Nämä periaatteet ovat myös Occupy Wall Street -liikkeen taustalla. New Yorkissa parhaillaan meneillään oleva valtaus on ollut espanjalaisten inspiroima, pankkitilittömyyttä lukuun ottamatta. Loppukesästä Barcelonasta ja Madridista matkasi aktivisteja Yhdysvaltoihin levittämään liikettä, ja siitä saikin alkunsa Occupy Wall Street.

Yhdysvaltoihin rantautunut liike on saanut espanjalaisia enemmän kansainvälistä mediahuomiota, ja on sen seurauksena potkaissut hetkessä käyntiin laajan globaalin liikkeen. Niinpä toukokuussa Espanjassa ideoituun lokakuun toimintapäivään osallistui lopulta ryhmiä yli 80 maasta ympäri maailman. Tällä hetkellä julkisia tiloja on vallattu yli 1 500 kaupungissa.

Globaalia kansanliikettä kasvatetaan ja koordinoidaan sosiaalisen median avulla. Etenkin Diasporan tarjoamia mahdollisuuksia perustaa ja ylläpitää omia servereitä on käytetty aktiivisesti hyväksi. Apuna on ollut paljon hakkereita, joita näkyy valtauksissa joka puolella maailmaa anonymous-hakkeriliikkeen tunnusmerkki Guy Fawkes -maski kasvoilla.

Brysselissä liike jatkaa aktiivisena. Yleiskokouksissa suunnitellaan tulevaa, vaikka telttavaltauksia uhkaakin kylmyys. Sunnuntaina Brysselissä pidetään EU:n huippukokous, ja pääministereiden on määrä kokoontua keskustelemaan ja tekemään päätöksiä euromaiden velkakriisistä. Indignados-liike ei odota kokoukselta konkreettisia parannuksia talouskriisistä kärsineiden eurooppalaisten elämään. Sen sijaan suunnitelmissa on vallata neuvoston edessä oleva Schuman-aukio.

”Haluamme korostaa ettemme ole marginaalissa, vaan 99 prosenttia maailman kansasta. Ensimmäinen tavoitteemme oli herättää ihmisten tietoisuus, seuraava askel on demokratisoida talouspoliittinen päätöksenteko. Me olemme tällä hetkellä täysin järjestelmän ulkopuolella”, Miguel selittää.

Kommentoi Facebookissa
Eläinpoliittinen vaalikone
Migration Comics