PolitiikkaKirjoittanut maria karuvuori

Vakavaa naurua

Lukuaika: 2 minuuttia

Vakavaa naurua

Teksti Maria Karuvuori

Mitä tulee mieleen sanoista arabikulttuuri ja pilapiirros? Tanska, Jyllands-Posten, palavat suurlähetystöt? Vai esimerkiksi piirtäjät George Bahgory, Naji Al-Ali tai Alexander Saroukhan?

Arabimaailman ensimmäiset karikatyyripiirrokset julkaistiin Egyptissä, jonne journalisti Yaqub Sanu perusti vuonna 1877 Abou Naddara -satiirilehden, jossa ilmestyi poliittisia sarjakuvia. Vuonna 1898 syntynyt armenialaistaustainen Alexander Saroukhan puolestaan on poliittisen piirtämisen pioneereja. Hänen töillään on ollut suuri vaikutus myöhempiin arabipilapiirtäjiin.

Tämä käy ilmi EWK-museossa Ruotsin Norrköpingissä, jossa on parhaillaan käynnissä arabimaiden poliittista karikatyyritaidetta esittelevä näyttely PAUS. Arabisk politisk illustrationskonst.

”Aihe nousi ensi kertaa esiin vuonna 2009 kun totesimme, että keskustelu arabipilapiirroksista pyörii lähes aina vuoden 2005 Muhammed-kohussa. Halusimme tarjota yleisölle kattavan läpileikkauksen arabien oman karikatyyriperinteen historiasta ja nykypäivästä,” kertoo intendentti Carina Milde.

Karikatyyritaidetta on ollut arabimaailmassa jo nelisen tuhatta vuotta, mutta modernin poliittisen kuvan juuret ovat 1800-luvulla. Aluksi piirtäjät ottivat vaikutteita siirtomaaisäntien, kuten Englannin ja Ranskan, pilapiirroskulttuurista. Pian kuitenkin arabimaiden omat myytit, legendat ja visuaalinen kieli alkoivat näkyä kuvissa. 1900-luku on ollut arabivaltioissa enemmän tai vähemmän sensuurin värittämä vuosisata.

”Yleistäen sanottuna seksi, politiikka ja uskonto ovat arabimaissa kolme suurta tabua.” sanoo Carina Milde mutta painottaa, että tilanne vaihtelee paljon eri maiden välillä. ”Puhummehan yli kahdestakymmenestä eri kansakunnasta.”

Julkisen keskustelun rajat ovat koko näyttelyn kantava teema. Vaikka näyttelyn pääpaino on arabien karikatyyrikulttuurissa, sen yhteydessä keskustelua on käyty myös länsimaisista Muhammed-pilapiirroksista.

”Median läpi kävi vuonna 2005 itsesensuurin aalto. Lehdet päättivät itse olla julkaisematta Muhammed-kuvia, vaikka kukaan ei pakottanut niitä siihen”, Milde sanoo.

Oikeutta julkaista pilapiirroksia, myös Muhammed-aiheisia, on perusteltu sananvapaudella. Näyttely saa miettimään, onko Muhammed-kohu todella tuonut uusia sävyjä julkiseen keskusteluun vai pikemminkin vain polarisoinut sitä. Yhtäällä niin sanotut maahanmuuttokriitikot ovat käyttäneet sarjakuvakohua omien mielipiteittensä ilmaisuun, toisaalta länsimaisten pilapiirtäjien motiivit ovat herättäneet aitojakin kysymyksiä. Pelkkä profeetta Muhammedin esittäminen kuvassa saattaa olla taiteilijalle nopea keino saada mediahuomiota.

Sekä länsimaissa että Lähi-idässä poliittisten kuvien tekeminen voi kääntyä vaaralliseksi. Ajatellaan vaikka vuonna 1938 syntynyttä Naji Al-Alia, joka sarjakuvissaan kommentoi Palestiinan tilannetta. Hän loi piirroksiinsa Handala-nimisen hahmon, joka lukijan tapaan oli kuvissa mukana todistamassa tilanteita.

”Al-Ali salamurhattiin Lontoossa vuonna 1987. Tästä on ollut vakavia seurauksia myös muille arabimaiden piirtäjille,” Milde sanoo.

Näyttely avattiin viime vuoden puolella, mutta viimeaikaiset tapahtumat arabimaailmassa ovat tehneet sen aivan uudella tavalla ajankohtaiseksi.

”Ruotsissakin on järjestetty paljon tukimielenosoituksia arabikansojen puolesta. Aihe on noussut esiin myös näyttelymme yhteydessä moneen kertaan”, Milde huokaa.

PAUS. Arabisk politisk illustrationskonst – igår och idag. Näyttely avoinna 27. maaliskuuta asti EWK-museossa Norrköpingissä. Avoinna joka päivä klo 11-17, tiistaisin klo 20 asti. Vapaa pääsy.