Meksikon yllä leijuu jälleen kansannousun haamu. Tällä kertaa kapinaa ei johda hiihtopipoinen subcomandante, vaan kuusikymppinen runoilija. Siinä missä Marcos tupruttelee piippua, Javier Sicilia polttaa ketjussa ihan tavallista tupakkaa.

”Teidän eurooppalaisten on tuskin helppoa ymmärtää maatani”, Sicilia aloittaa, ”koska maani on päättänyt noudattaa mafian toimintaperiaatteita.”

Kun Javier Sicilia sanoo vastustavansa Meksikossa käytävää huumesotaa, hän tarkoittaa sen kaikkia osapuolia: poliisia, armeijaa, paramilitaarijoukkoja, huumekartelleja, katujengejä. Hän ei erottele niitä hyviin ja pahoihin. Sicilian mukaan sodan kaikki osapuolet toimivat lain väärällä puolella ja surmaavat siviilejä.

Siviili oli myös Juan Francisco Sicilia, Javier Sicilian 24-vuotias poika, jonka Meksikonlahden huumekartelli Cartel del Golfo murhasi Morelosin osavaltiossa 28. maaliskuuta. Sen jälkeen Javier Sicilia ei ole runoja kirjoittanut – eikä aio kirjoittaakaan ennen kuin Meksikossa vallitsee rauha ja oikeus.

”Kun he kuristivat poikani, he kuristivat runouden minusta”, Sicilia sanoo. ”Ei minua silti vaiennettu. Kansannousu on nyt minulle runoutta, liikkuvaa runoutta.”

Poikansa kuoltua Sicilia kutsui murhien uhrien omaisia neuvonpitoon. Tästä syntynyt kansanliike vaatii presidentti Felipe Calderónia tilille väkivallan nopeasta lisääntymisestä Meksikossa.

Calderón aloitti kautensa vuonna 2006 julistamalla sodan huumekartelleille ja mobilisoimalla poliisit ja armeijan kaduille. Liikekannallepanoa perusteltiin kansalaisten kokemalla turvattomuudella. Sen jälkeen lähes 40 000 ihmistä on kuollut sodan ”oheisvahinkoina” ja maassa toimivien huumekartellien määrä on kasvanut muutamasta yli kymmeneen. Pohjoisrajan Ciudad Juárez on noussut koko maailman murhatilastojen kärkeen.

Turvattomuudella perusteltu huumesota on muuttanut meksikolaisten elämän nopeasti turvattomammaksi. Jotakuinkin ainoa asia, joka ei ole viime vuosina muuttunut, on huumeiden virta rajan yli Yhdysvaltoihin.

”Sodassa, jota käydään mafian kaappaaman valtion ja huumekartellien välillä, me meksikolaiset kärsimme kuolemat”, Sicilia sanoo. ”Meidät voidaan kidnapata tai murhata milloin tahansa, eikä näitä rikoksia tutkita.”

Javier Sicilia puhui Jyri Jaakkolan vuoden takaisesta murhasta Mexico Cityssä toukokuussa.

Sicilian kansanliikkeen nousu on nostanut Meksikossa myös suomalaisen Jyri Jaakkolan kuoleman jälleen otsikoihin. Vaikka puolisotilaallisten joukkojen vuosi sitten Oaxacassa surmaaman Jaakkolan tapaus ei suoraan liittynyt huumesotaan, Sicilia näkee siinä tärkeitä yhteyksiä oman poikansa kuolemaan. Molemmat murhat kertovat mafiavaltion toimintamalleista: poliittinen eliitti suojelee järjestäytynyttä rikollisuutta, eikä sivullisten kuolemia koskaan selvitetä.

Jaakkolan murhan selvittäminen onkin yksi keskeisistä vaatimuksista, jotka Sicilia ja joukko muita huumesodan uhrien omaisia on esittänyt presidentti Calderónille.

Julkisuudella saattaa olla vaikutusta ainakin näiden kahden tapauksen käsittelyyn. Toukokuun lopussa sekä Jyri Jaakkolan että Juan Francisco Sicilian murhatapauksissa tehtiin yllättäen pidätyksiä. Sicilian asianajaja on antanut varovaisen toiveikkaita lausuntoja asiasta; Sicilia itse on pyytänyt päästä tapaamaan poikansa epäiltyä murhaajaa vankilaan.

”Ya estamos hasta la madre”, kuuluu tuoreen kansanliikkeen motto: ”Olemme saaneet tarpeeksemme”. Liike näyttää yhdistävän meksikolaisia niin maaseudulta kuin kaupungistakin, yhtä lailla vauraan väen aidatuilta asuinalueilta kuin köyhistä kortteleista. Se ei ole lainkaan tavanomaista jyrkkien luokkajakojen maassa. Meksikon keski- ja yläluokkaa on perinteisesti ollut vaikea saada samastumaan köyhän kansan vaatimuksiin.

Sicilian mukaan uuden yhtenäisyyden salaisuus on siinä, että väkivalta koskettaa myös hyväosaisia. Tämän oivalluksen hän toivoisi saavuttavan keskiluokan kaikissa sellaisissa maissa, joissa barrikadeille oikeutta vaatimaan ovat toistaiseksi nousseet vain köyhät.

”Keskiluokan täytyy pyristellä irti turvallisuuden ja etuoikeuksien illuusioista”, Sicilia sanoo. ”Sen on astuttava liikekannalle, sillä ennemmin tai myöhemmin väkivalta saavuttaa meidätkin.”

Vaikka Jyri Jaakkolan ja Juan Francisco Sicilian tappajat joutuisivatkin leivättömän pöydän ääreen, jäljellä on toki vielä 40 000 muuta selvittämätöntä murhaa. Niiden vuoksi Sicilian koollekutsuma liike lähtee 4. kesäkuuta Cuernavacasta – läheltä Juan Francisco Sicilian kuolinpaikkaa – marssimaan kohti Ciudad Juárezia ja Yhdysvaltain rajaa. Sinne karavaanin on määrä saapua 12. kesäkuuta.

Määränpäässään karavaanin osallistujat tapaavat yhdysvaltalaisia tukijoitaan ja allekirjoittavat lopullisen kuuden kohdan ohjelman. Siinä vaaditaan murhien tutkimisen lisäksi kovempaa otetta poliisin ja poliitikkojen korruptiosta, mediamonopolien purkamista ja osallistuvan demokratian kehittämistä.

Sicilia nimittää urakkaa tasavallan uudelleenperustamiseksi.

”Me ryhdyimme marssimaan yhdessä ja katsomaan toisiamme silmiin”, Sicilia kuvaa ensikohtaamisiaan muiden uhrien omaisten kanssa. ”Ensin tehtävämme oli lohduttaa toisiamme. Sitten päätimme kirjoittaa uuden yhteiskuntasopimuksen, kuusikohtaisen ohjelman, josta rauha ja oikeus voisivat kehittyä.”