Teksti Heidi Huhtala
Espanjalaisen Javier de Isusin sarjakuvat kertovat matkoista ympäri Latinalaista Amerikkaa. Zapatistikylän eurooppalaisista vapaaehtoistyöntekijöitä kuvaava Marcosin piippu piruilee hellästi maailmanparantajille – kuten tekijälle itselleen.
Arkkitehdiksi valmistuttuaan espanjalainen Javier de Isusi teki töitä juuri sen verran, että sai rahaa matkakassaansa. Hän kierteli ensin puoli vuotta ympäri Latinalaista Amerikkaa ja päätyi sen jälkeen puoleksi vuodeksi Brasiliaan. Vuoden matkan aikana hänelle selvisi, ettei hän halua työskennellä arkkitehtina vaan sarjakuvataiteilijana.
Palattuaan matkaltaan de Isusi alkoi tehdä omiin kokemuksiin perustuvaa sarjakuvaa. Maattoman Juanin matkat -sarja kertoo espanjalaisesta Vascosta, joka etsii Latinalaiseen Amerikkaan kadonnutta ystäväänsä Juania.
Sarjan ensimmäinen albumi Marcosin piippu on nyt ilmestynyt suomeksi. Se tempaa lukijansa mukaan Meksikoon, jossa zapatistiliike ja sen mystinen keulakuva subcomandante Marcos puolustavat alkuperäisväestön oikeuksia.
”Vierailuni zapatistikylässä oli tosi voimakas kokemus. Eniten minuun on zapatisteissa vaikuttanut se, miten he ovat palauttaneet intiaaneille ylpeyden ja itsekunnioituksen. Liike on syntynyt ja noussut intiaanien omasta kulttuurista käsin. Se on vaikuttanut siihen, että väkivallan käyttöä on onnistuttu kontrolloimaan”, de Isusi kertoo.
Subcomandante Marcosilla on suuri merkitys zapatistiliikkeen imagon suhteen. Marcos on tietoisesti rakennettu hahmo, jonka todellisesta henkilöllisyydestä ei ole tietoa. Hän tekee vallankumousta runoutta käyttämällä.
De Isusi pitää Marcosia onnistuneena hahmona, joka on saanut ihmiset kiinnostumaan zapatistiliikkeestä. ”Subin” avulla zapatistit kontrolloivat nerokkaasti median huomiota. Marcos itse on todennut, ettei subcomandante Marcosia ole olemassakaan: ”kaikki me olemme Marcos”. Tämä tuntuu vetoavan etenkin eurooppalaisiin.
Marcosin piippu kertookin enemmän zapatistien luona vierailevista ulkomaalaisista kuin itse zapatisteista. Vasco tapaa La Realidadin zapatistikylässä ihmiskilpinä toimivia eurooppalaisia. Natalia on romantikko, jonka suurin unelma on tavata salaperäinen Marcos. Gorkaa puolestaan kiehtoo taistelu ja vallankumous. Giorgio taas on väkivallattomuuteen uskova pasifisti.
Javier de Isusi kertoo hahmojen olevan kärjistettyjä, mutta perustuvan hänen havaintoihinsa todellisista ihmisistä.
”Löysin kaikki nuo piirteet myös itsestäni. Vascossa on minua itseä, mutta niin on myös Nataliassa, Gorkassa ja Giorgiossa. Samalla, kun nauran näille stereotyyppisille hahmoille, nauran myös itselleni.”
Sarjakuvan sankari Vasco on klassinen seikkailijahahmo. Javier de Isusi myöntää, että sarjakuvataiteilija Hugo Prattin legendaarinen Corto Maltese on toiminut esikuvana. ”Vasco haluaisi olla samanlainen kuin Corto Maltese.”
Maattoman Juanin matkat sarjasta on ilmestynyt espanjaksi kolme osaa; neljäs on tulossa. Toinen osa sijoittuu Ometepen saarelle Nicaraguaan, kolmas Amatsonian sademetsään ja neljäs Brasiliaan.
De Isusi on valinnut tapahtumapaikoiksi vaikuttavimpia paikkoja matkansa varrelta. Ometepellä hän kuuli uskomattomia tarinoita, jotka inspiroivat häntä itseä tarinan kerrontaan. Amatsonian sademetsässä de Isusi taas kohtasi karun todellisuuden, joka romutti myytin sademetsistä ja romanttisesta seikkailijasankarista. Alkoholismin yleisyys intiaanien keskuudessa järkytti. ”Näin unta, että Corto Maltese on kuollut.”
Brasiliassa De Isusi toimi vapaaehtoisena katulapsia auttavassa kansalaisjärjestössä. ”Brasilia-osio on arkisin, sillä työskentelin siellä. Se on myös epilogi, jossa sulatellaan pitkän matkan kokemuksia.”
Kaikkein tärkein paikka oli kuitenkin Perun Andit, jossa kulminoitui De Isusin oma sisäinen matka. ”Se oli niin henkilökohtainen kokemus, että siitä ei voinut kirjoittaa albumia. Kokemuksella on kuitenkin ollut vaikutusta Maattoman Juanin matkat -sarjaan.”
Javier de Isusi: Marcosin piippu – Juan Sin Tierran matkat, osa 1. Like 2009.
