”Naisilla on mielestäni luontoa ja ekologiaa koskeviin kysymyksiin erilainen lähestymistapa kuin miehillä. Naiset ovat luonnostaan hoivaavia. Heillä on miehiä enemmän kokemusta elämän suojelemisesta ja ylläpitämisestä. Nyt, kun ilmastonmuutos on kriittinen kysymys, on entistä tärkeämpää kuunnella naisia.”

Kuusikymppinen Asha Kachru vierailee parhaillaan Suomessa UNIFEMin kutsumana ja luennoi ekologisesta elämäntavasta. Ekofeministi elää niin kuin opettaa. Hän asuu Intiassa pienessä kylässä, harjoittaa ekologista viljelyä ja opettaa sitä paikallisille naisille.

”Intiassa maatalous on luonnonmukaisempaa kuin länsimaissa. Eläimiä kunnioitetaan, eikä niitä nähdä ainoastaan tuotantovälineinä.”

Kachru on asunut pitkään Saksassa, jossa hän toimi matemaatikkona. Hän myös pääsi Bonnin kaupunginvaltuustoon vihreiden listalta. Parikymmentä vuotta sitten hän päätti kuitenkin palata Intiaan.

”Saksalaisten vihreiden ohjelma oli hyvin edistyksellinen ja maahanmuuttajien näkökulma otettiin huomioon. Silti tunsin kaupunginvaltuustossa, että minut on vaikea hyväksyä yhdenvertaisena jäsenenä. Tajusin, että tulen aina olemaan toisen luokan kansalainen tässä maailmanosassa etnisen alkuperäni takia. Päätökseen muuttaa Intiaan vaikutti myös se, että halusin opettaa intialaista kulttuuria pojalleni, joka oli tuolloin 15-vuotias.”

Ekofeministien mukaan kaikki alistamisen muodot liittyvät toisiinsa ja niiden taustalla toimivat samat mekanismit. Ekofeminismi kiinnittää huomiota yhteiskunnan epätasa-arvoisiin valta-asetelmiin, kuten rasismiin, spesismiin sekä teollisuus- ja kehitysmaiden suhteisiin.

Pelkkään voiton maksimointiin keskittyvä tehomaatalous saa Asha Kachrun voimaan pahoin. Hän muistuttaa kemiallisen maanviljelyn myötävaikuttavan ilmastonmuutokseen ja pitää virheenä sitä, että kemikaalit on otettu osaksi maanviljelyä. ”Ihmisten pitäisi suhtautua ympäristöön nöyremmin, nähtävä pyhyys ympäristössä.”

Kachru uskoo, että pohjoisessa ja etelässä on erilaiset arvot. Intialainen maailmankuva paistaakin hänen näkemyksessään naisten biologisesta taipumuksesta hoivaamiseen. Länsimaisen feministin on vaikea allekirjoittaa hänen tapaansa arvostaa naista nimenomaan äitinä.

”Länsimaissa naiset ovat taloudellisesti riippumattomia, mikä on hienoa, mutta heitä ei arvosteta ihmisinä, jotka luovat elämää ja huolehtivat lapsista. Nainen on seksiobjekti, jonka vartaloa käytetään mainostamiseen. Se on mielestäni hyvin häiritsevää. Intiassa taas naista arvostetaan äitiyden takia hyvin paljon, mutta miesten sosiaalinen ja taloudellinen status on korkeampi. Mies on se, joka elättää perheen.”

Ennen kuin Kachru kiinnostui ympäristöasioista, hän oli sosialisti, joka luki Marxia, keskusteli Marxista ja kritisoi tätä.

”Marx teki loistavaa työtä luokka-asiassa, mutta entä naisten asema ja naisten työ? Marx kirjoitti kapitalismista ja tuottavuudesta, mutta laski tuottavuudeksi vain kodin ulkopuolella tehtävän työn.”

Kachru on opettanut paitsi matematiikkaa, myös tietojenkäsittelytiedettä. Siitä huolimatta hän näkee koko teknisen kehityksen luonnoltaan patriarkaalisena. ”Teknologiaa käytetään nykyään liikaa tuhoamiseen, kuten esimerkiksi metsien kaatamiseen ja monimutkaisten sotien organisoimiseen. Mielestäni tekniikkaa pitäisi käyttää yhteiskunnan inhimillisempään kehitykseen.”

Asha Kachru luennoi tällä viikolla Suomen UNIFEMin järjestämillä yliopistoluennoilla aiheesta ”Earth-friendly lifestyle issues in the present scenario”. Luennot järjestetään Tampereella (ma), Turussa (ti), Oulussa (ke), Jyväskylässä (to) ja Helsingissä (pe). Tarkemmat tiedot Unifemin sivuilta.