Yhteiskunta

Kolme vuotta vanhat töhryt ja hidas oikeus

Lukuaika: 2 minuuttia

Kolme vuotta vanhat töhryt ja hidas oikeus

Teksti Rami Kolehmainen

Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on moittinut suomalaista oikeusjärjestelmää kohtuuttomasta verkkaisuudesta. Vuoden 2006 EuroMayDay-kulkueen ilkivaltaoikeudenkäynnissä odotus on johtanut syytteiden kovenemiseen – koko juttuhan ehti jo vanhentua syyttäjän pöydälle. Rikollista tulee toki rangaista, mutta onko tämä nyt reilua?

Helsingin käräjäoikeudessa käsitellään vielä tänään EuroMayDay-kulkueessa vuonna 2006 tapahtuneita ilkivalta- ja töhrimistapauksia. Törkeästä vahingonteosta oli syytettynä 13 nuorta, joita syytetään yhdessä ja yksissä toimimisesta. Syyttäjä vaatii heille tuhansien eurojen korvauksia ja muutamalle ehdotonta vankeustuomiota.

Tapauksen oikeus- ja rangaistustoimet herättävät kuitenkin keskustelua. Vahingontekorikoksena edennyt syyte on vanhentunut ja syyttäjä on muuttanut rikosnimikkeen törkeäksi vahingonteoksi. Vahinkojen määrä ja laatu eivät kuitenkaan ilmeisesti täytä törkeän vahingonteon vaatimuksia kenenkään yksittäisen syytetyn kohdalla. Syytetyt kieltävät tuntevansa toisiaan, vaikka osa myöntääkin toimineensa yksilöinä.

”Tukea syytetyille, ei oikeusmurhaa” -lippua kantavat Vapaa Helsinki -verkoston jäsenet järjestivätkin tiistaina, oikeudenkäynnin ensimmäisenä päivänä, mielenosoituksen Helsingin käräjäoikeuden portin edessä. Paikalla oli myös poliisi. Oikeustalon vartiointia oli lisätty.

Mielenosoitus oli kuitenkin vaisu. Paikalla oli vain 12 mielenosoittajaa ja yksi lapsi. Lehdistön edustajia oli lähes yhtä monta.

Vapaa Helsinki -verkoston tiedottajan Mikael Brunilan mukaan mielenosoituksen tarkoitus oli pitää huolta omista ja kritisoida syyttäjän vaatimia rangaistuksia.

”Tapauksella pelotellaan ihmisiä. Jos se menee läpi, tapaus on syyttäjän voitto: mielivaltaiset syytteet voivat mennä jatkossakin läpi”, Brunila toteaa. Henkilökohtaisesti hänellä ei ole suurta luottamusta Suomen oikeusjärjestelmään, ei varsinkaan töhrimisen ja poliittisten tekojen suhteen.

Oikeusrakennuksen turvatarkastuksessa hupparihenkilöt saivatkin erityistä huomiota. Erään purukumipussin sisältökin tarkastettiin.

Oikeussalissa kaikkia paitsi yhtä syytetyistä edusti asianajaja. Osa syytetyistä kiisti syyllisyytensä, osa myönsi osan teoista. Kukaan ei tunnustanut rikkoneensa ikkunoita. Joidenkin tuhrittujen kiinteistöjen omistajat eivät edes nostaneet syytettä.

Yhteisenä linjana puolustuksella oli, että syytetyt eivät toimineet yhdessä ja yksissä tuumin. Puolustus vetosi toistuvasti myös siihen, että vahingontekosyytös oli jo vanhentunut ja oikeusjuttu tulisi hylätä.

Ilkivallasta tulee rangaista. Laumatuomio, jota voitaisiin käyttää lähinnä organisoituneen rikollisuuden kohdalla, tuntuu kuitenkin tässä tapauksessa oudolta.

Monen mieleen varmaan tuleekin, että yritetäänkö nyt Suomen oikeuslaitoksen hitauden – jota Euroopan ihmisoikeustuomioistuinkin kritisoi – aikaansaamia virheitä lakaista, ankaran esimerkkitapauksen kautta, töhrijöiden niskoille.

  • 8.5.2011