Vappuaatto kolme vuotta sitten. Helsingin nykytaiteen museon Kiasman eteen kokoontuu nuorisoa. Luvassa on hiphoppainotteinen EuroMayDay-vappukulkue, jossa vaadittaisiin muun muassa oikeuksia pätkätyöläisille. Parikymppinen Ville saapuu paikalle musiikin houkuttamana.

”Musapaku lähti ajamaan ja sitä seurattiin. Viidenkymmenen metrin päässä joku teki ensimmäisen tägin. Ihmettelin, että onko tuossa mitään järkeä.”

1?500 hengen mielenosoituksessa osalta karkaa mopo käsistä. Raitiovaunupysäkkejä sotketaan, ikkunoita naarmutetaan, upm Kymmenen talosta Etelärannassa sälähtää laseja rikki. Mukana on humalaista vappunuorisoa, kuritonta porukkaa, Ville kuvailee, ja joukossa tyhmyys tiivistyy. Edellisen vuoden vappukulkueen kaltaista varastelua ei sentään nähdä.

Nyt, kolme vuotta myöhemmin, Ville ja kaksitoista muuta mielenosoittajaa odottavat oikeudenkäyntiä. Heitä syytetään törkeästä vahingonteosta vappukulkueen yhtey-dessä. Syyte on yhteisvastuullinen: kaikki syytetyt joutuvat vastaamaan kaikista vahingoista.

Neljälle vaaditaan ehdotonta vankeusrangaistusta. Siis vankilatuomioita 1?500 hengen mielenosoituksesta, jossa rikottiin yhden rakennuksen ikkunoita.

Useita päiviä mielenosoituksen jälkeen poliisi haki Robinin kotoaan. Hän ei vieläkään tiedä, millä perusteella häntä epäillään osallisuudesta vahingontekoon. Pasilan poliisitalon putkassa tuli vietettyä monta päivää.

”Yksi meistä on voinut piirtää yhden viivan, toinen naarmuttaa kymmenen ikkunaa”, Robin kuvaa. ”Osa kiistää olleensa paikalla lainkaan. Olit syytön tai tapatöhrijä, vastuu korvauksista on sama.”

Kaikki syytetyt olivat vuonna 2006 kahdenkympin korvilla. Robin on yliopisto-opiskelija, siisti ja sanavalmis tyyppi. Hän ei halua joutua syntipukiksi tapauksessa, jonka päätekijät pääsivät poliisilta karkuun.

“Naamioituneita tyyppejä ei saatu kiinni. Siksi haalittiin kasaan sekalainen joukko muita mielenosoittajia ja lätkäistiin heille syyte joka ikisestä tägistä ja naarmusta”, Robin kuvailee.

Villen mukaan töhrijöitä oli kulkueessa “noin koululuokallinen”. Muut tanssivat. Syytteeseen näyttää joutuneen ihmisiä molemmista ryhmistä.

”Syyttäjän mukaan toimimme ’yhdessä ja yksissä tuumin’, mutta se ei todellakaan pidä paikkaansa”, Robin sanoo. “Tunsin etukäteen muista syytetyistä yhden. Muut ovat vieraita.”

Koko syyte nojaa tuohon ilmaukseen: ”yhdessä ja yksissä tuumin”. Ilman sitä syyttäjän olisi pystyttävä täsmentämään kunkin syytetyn kohdalta, minkälaiseen rikokseen tämä on syyllistynyt. Nyt haetaan kuitenkin kollektiivista rangaistusta kollektiivisesta rikoksesta.

Syytekohtia on vain yksi: törkeä vahingonteko. Siitä syytetään kaikkia kolmeatoista.

Suomen lain mukaan vahingonteko lasketaan törkeäksi, jos se aiheuttaa ”erittäin suurta taloudellista vahinkoa, rikoksen uhrille tämän olot huomioon ottaen erityisen tuntuvaa vahinkoa taikka historiallisesti tai sivistyksellisesti erityisen arvokkaalle omaisuudelle huomattavaa vahinkoa”.

Maallikon silmin katsottuna mikään törkeän teon tuntomerkeistä ei näytä täyttyvän. Taloudelliset vahingot ovat suuria vasta, kun ne lasketaan yhteen – vähän niinkuin jokaista Kaivopuiston vapunviettäjää syytettäisiin jälkikäteen joka ikisestä roskasta ja kusiläntistä, ei vain omista. Rikoksen uhrit ovat suuria yrityksiä. Vahingoitettu omaisuus on lähinnä raitiovaunupysäkkejä ja sähkökaappeja, joiden historiallinen ja sivistyksellinen merkitys on vähäinen.

Robin uskoo tietävänsä, miksi syyttäjä puskee juttua läpi nimenomaan törkeänä, yhteisvastuullisena vahingontekona.

”Juttu ilmeisesti unohtui jonkun pöydälle niin pitkäksi aikaa, että kahden vuoden jälkeen vahingonteko ehti rikosnimikkeenä vanhentua. Ainoa tapa saada syyte edes nostettua on syyttää kaikkia törkeästä vahingonteosta, jonka vanhenemisaika on pidempi.”

Ville komppaa Robinia.

”Syyttäjä kaataa omat virheensä meidän niskaan.”

Kihlakunnansyyttäjää ei tavoitettu kommentoimaan tapausta.

Korvaussumma liikkuu 30?000 ja 40?000 euron välillä. Odotettavissa on siis noin kolmen tonnin lasku kullekin syytetylle. Mutta ihan niin yksinkertaisella jakolaskulla asia ei selviä, Robin huomauttaa.

”Syytettyjen joukossa on tyyppejä, joilta on jo mennyt luottotiedot ja joilla on monta muutakin sotkua selvitettävänä. He saattavat jättää korvaukset maksamatta. Meille muille jää kaksi vaihtoehtoa: joko maksamme heidänkin laskunsa tai sitten meiltä kaikilta menee luottotiedot.”

Ville käy töissä. Häntäkin huolettaa ajatus siitä, että vieraiden ihmisten korvaussummat lätkäistään hänenkin maksettavakseen. Jos korvauksia peritään ulosmittauksen kautta, tilistä jää käteen vain 597 euroa kuussa kunnes velat on maksettu. Se ei oikein kannusta jatkamaan työntekoa.

”Jos muiden korvauksia menee minun vastuulleni, lopetan nämä duunit ja menen pimeisiin töihin”, Ville suunnittelee. Silloin ulosottomies ei sentään pääsisi käsiksi palkkaan.

”En todellakaan halua laistaa vastuusta, olen valmis hoitamaan omien tekojeni seuraukset. Haluan vain kohtuutta.”

Osaan haastateltujen kommenteista on sulautettu myös muiden syytettyjen kokemuksia haastateltujen henkilöllisyyden suojelemiseksi. Myös haastateltujen nimet on muutettu. Juttu on julkaistu alunperin Voiman numerossa 4/2009.

EuroMayDay 2006 -oikeudenkäynti Helsingin käräjäoikeudessa 19.–20.5. Tukimielenosoitus syytetyille 19. toukokuuta klo 9.30 Helsingin käräjäoikeuden ulkopuolella, Porkkalankatu 13.