Onko laki alustoillakin kaikille sama?

Pian 10 vuotta on kiistelty siitä, säntäilevätkö ruokalähetit kuljetuslaukkuineen omaan vai alustayrityksen piikkiin. Ovatko he työsuhteessa vai yrittäjiä? Kysymys voi vaikuttaa paperinpölyiseltä nillittämiseltä, mutta rahasta, vastuista, oikeudenmukaisuudesta ja lainsäädännön noudattamisesta siinä on kysymys.

Viime talvena kolme Woltin lähetti-yrittäjäkumppania piti viikon ajan kirjaa PAM-lehdelle työajastaan, tuloistaan ja menoistaan. Eri läheteille kertyi viikossa 45–76 tuntia, jotka he olivat kirjautuneena ottamaan vastaa keikkoja. Heille maksetun tulon perusteella tuntipalkaksi ennen veroja tuli 3,93–6,65 euroa.

Eri oikeusistuimissa, viimeksi viime vuonna korkeimmassa hallinto-oikeudessa, on todettu lähettien olleen työsuhteessa. Silti mikään työn tekijöiden asemassa ei ole muuttunut. Onkin hämmentävää, että alustayhtiöiden liiketoiminta näyttää perustuvan työlainsäädännön välttelyyn ja kiertelyyn. Muilta noudattamista vaaditaan. 

Pari vuotta sitten EU tunnisti alustatyödirektiivissä ongelmaksi lähettien ammattiaseman luokittelun väärin. Direktiivin mukaan jäsenvaltioiden on selvennettävä lainsäädäntöä ja vahvistettava oikeussuojaa, jotta väärinluokittelusta päästään. 

Heinäkuun hiljaisuudessa työministeriö lähetti lausunnolle alustatyötä koskevan lakiluonnoksen. Siinä direktiivin työsuhdeolettama on muotoiltu niin, että se antaa mahdollisuuden helposti muokata ja argumentoida alustalle tehtävää työtä yrittäjyydeksi.  Lakiluonnoksessa käsitellään myös moneen kertaan sitä, että esityksestä ei aiheudu liikaa haittaa alustoille.

Väärinluokittelun torjumiseksi ja oikaisemiseksi luonnoksessa katsotaan riittäväksi Suomen nykyjärjestelmä. Se merkitsee, että väärinluokitellun lähetin pitäisi haastaa alustayhtiö oikeuteen oikaistakseen luokittelua. Aikaa käsittelyyn menisi vuosia ja rahaa kymmeniätuhansia. 

Alustatyö on tullut jäädäkseen ja se leviää uusille aloille. Siksikin on todella suuri pettymys, ettei hallitus keskittynyt etsimään ratkaisuja alustatyön tunnettuihin ongelmiin. Nyt luodaan lainsäädännön perustaa ja siksi huonoa lakia ei nyt saa tehdä. Se pitää palauttaa valmisteluun ja muokata olennaisilta osiltaan uusiksi.

Annika Rönni-Sällinen

Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja

@Rönni-Sällinen