”Mikä on yksilön vastuu?” ja ”Mikä on läheisten rooli?” kysyi Mika Niemelä Helsingin Sanomien haastattelussa, kun ensin oli todettu, että hoivasta on tullut yhä enemmän julkisen sektorin tehtävä. Samalla asialla on Elinkeinoelämän Keskusliitto visiossaan vuodelle 2035: ”Hyvinvointiyhteiskunnasta on kehittynyt hyvintoimintayhteiskunta, joka perustuu ylisukupolviseen vastuuseen”. Eläkeyhtiö Varman toimitusjohtaja Risto Murto huolehti viime kesänä, että ”ajatus omien lasten ja vanhuuden turvan yhteydestä on katkennut Suomessa lähes täysin”.
Minäpä kerron herroille asian laidan.
Väestöliiton mukaan Suomessa on noin 750000 lähiomaisestaan säännöllisesti huolta pitävää ihmistä, joista enemmistö on naisia. Me PAMissa teimme kyselyn yli 50-vuotiaille työssäkäyville jäsenillemme. Vastaajista 41 prosenttia huolehti säännöllisesti iäkkäästä läheisestään; yli puolet vähintään kerran viikossa. Tyypillisin hoivattava oli oma vanhempi (73 %), joka asui samalla paikkakunnalla omassa asunnossa (52 %).
Palvelualan työ on epäsäännöllistä vuorotyötä. Siivooja, kokki tai myyjä ei tee työtään etänä silloin, kun itselle sopii. Läheinen voi soittaa avuntarpeestaan viikonloppuruuhkassa kassalla istuvalle tyttärelleen. Siitä tilanteessa yhteys sukupolvien välillä on pakko katkaista.
Iäkkään läheisen hoidon ja työssäkäynnin oli mielestään kyennyt onnistuneesti Yhteensovittamaan vain 16 prosenttia PAMin kyselyssä. Joka kymmenes oli pohtinut jäämistä ennenaikaisesti eläkkeelle yhteensovittamisen parantamiseksi.
Miten käy perheettömien vanhusten ja mistä löytyy työvoimaa kauppoihin, siivoamaan, ravintolatyöhön ja vaikka terveydenhoitoon, jos herrojen ja EK:n innovaatiot hoivan vastuuttamisesta läheisille toteutuisivat?
Eläkkeelle jäämisaaltoa Suomi ei kestäisi. Hoivasta huolta kantaneet herrat ja EK voisivatkin edistää miesten saamista hoivarinkiin mukaan ja työelämää, jossa työn ja yksityiselämän yhteensovittaminen olisi helpompaa.
Minusta meille on luontaista pitää huolta läheisistämme. Niin me teemme ja käymme lisäksi töissä. Kannamme vastuuta rahoittamalla verotuksella hyvinvointivaltiota, jotta hoiva kuuluisi kaikille riippumatta läheisistä tai varallisuudesta
Annika Rönni-Sällinen
Palvelualojen ammattiliiton puheenjohtaja
@Rönni-Sällinen
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
