”Miksi minut halutaan lähettää kuolemaan?” Arlindo tivaa. Angolan kapinallismaakunta Cabindan joukot kaappasivat Arlindon tämän ollessa 14-vuotias. Hän pelkää turvallisuutensa vuoksi, joten hän ei esiinny jutussa omalla nimellään.

Maahanmuuttovirasto hylkäsi Arlindon toisen turvapaikkahakemuksen elokuussa. Viimeiset pari viikkoa Arlindo on odottanut käännytystä Metsälän säilöönottokeskuksessa. Metsälän piikkilanka-aitojen ulkopuolella odottavat Arlindon perhe, ystävät, suomalainen kihlattu sekä työpaikka. Angolassa odottaa vieras ja vihamielinen maa.

Esimerkiksi UNHCR ja Human Rights Watch ovat raportoineet Angolan kaoottisesta ihmisoikeustilanteesta. Molemmat kertovat huolestuttavia uutisia sekä Cabindan tilanteesta että palautettavien turvapaikanhakijoiden kohtelusta.

”Minä en voi mennä sinne takaisin. Olen aikuinen nyt ja jos minut saadaan kiinni siellä, minulle voi tapahtua mitä vain. Todella pahoja asioita”, Arlindo kertoo.

Sekä Angolan että Cabindan armeijat kiduttivat Arlindoa ennen kuin tämän onnistui paeta maasta. Vuonna 2003 Arlindo seurasi kahden nuoremman sisaruksensa kanssa aiemmin Suomesta turvapaikan saanutta isäänsä. Sisaruksille turvapaikka myönnettiin, mutta Arlindo päätettiin käännyttää takaisin kotimaahansa.

”Se oli joku sunnuntai, kun poliisit kertoivat, että huomenna lentoliput ovat valmiit. He sanoivat, että voin nukkua yön putkassa ja että aamulla he vievät minut perheeni luokse ja voin hakea tavarani. Sanoin, että en mene takaisin. Minä pelkäsin.”

Arlindo pakeni maan alle. Hän piileskeli ystäviensä avustuksella kunnes poliisi nappasi hänet tämän vuoden huhtikuussa. Arlindo haki turvapaikkaa tälloin uudestaan. Vasta uudessa hakemuksessaan hän uskalsi kertoa menneisyydestään lapsisotilaana.

Maahanmuuttovirasto väittää kielteisessä päätöksessään Arlindon yrittävän väärinkäyttää turvapaikkamenettelyä, koska hän on hakenut turvapaikkaa maastapoistamismenettelyn käynnistyttyä.

Vapaa Liikkuvuus -verkosto toteaa maahanmuuttoviraston päätöksen olevan lainvastainen. Verkoston Katja Tuominen kritisoi maahanmuuttoviraston tekevän päätöksiään papereiden faksailun perusteella: ylitarkastajat eivät välttämättä edes tapaa hakijoita, joiden kohtaloista he päättävät. Hän toteaa maahanmuuttoviraston asiantuntemuksen olevan puutteellinen kansainvälistä suojelua koskevissa asioissa.

”Tässä herää kysymys, että ketä varten tällainen turvapaikkajärjestelmä on olemassa, jos edes Arlindo ei suojelua saa.”

Arlindon lakimies on jättämässä kielteisestä turvapaikkapäätöksestä valituksen hallinto-oikeuteen. Tuomiselta ei löydy luottamusta hallinto-oikeuden toimintaan sen tukeutuessa toiminnassaan etupäässä jo maahanmuuttoviraston antamiin päätöksiin.

”Hallinto-oikeudet siunaavat maahanmuuttoviraston päätöksiä ilman laajempaa omaa tutkintaa, jolloin maahanmuuttovirasto voi aina vedota siihen, että heidän päätöksensä on hyväksytty oikeudessa.”

Arlindolle lähtö Angolaan voi tulla milloin vaan. Hallinto-oikeus ei ole keskeyttänyt Arlindon käännytyksen täytäntöönpanoa Arlindon tukijoiden ja lakimiehen vetoomuksista huolimatta. Näin ollen Arlindo ei ole saanut lupaa odottaa valituksensa käsittelyä Suomessa tai edes vapaana sukulaistensa kanssa.

”En ole mikään rikollinen. Perheeni asuu täällä. Miksi minulla ei ole vapautta olla heidän kanssaan?” Arlindo kysyy. Hän ei aio palata Angolaan vapaaehtoisesti.

”Kuka minua auttaa siellä? En tunne ketään sieltä. En voi mennä takaisin Angolaan. En uskalla mennä sinne. Parempi, että minut tapettaisiin täällä. Haluan elää täällä normaalia elämää vapaana niinkuin muu perheeni. En halua enää kärsimystä elämääni.”

Vapaa Liikkuvuus -verkosto on vedonnut aktiivisesti Arlindon puolesta. Myös Vihreät Nuoret ja Opiskelijat sekä Vasemmistonuoret ovat kritisoineet maahanmuuttoviraston toimintaa Arlindon tapauksessa. Arlindon tukijat vastustavat karkoitusta Facebookissa Arlindon karkoitus on keskeytettävä! -ryhmässä.