Yhteiskunta

Pohjois-Karjalan apartheid

Lukuaika: 3 minuuttia

Pohjois-Karjalan apartheid

Teksti Akuliina Saarikoski

Harjoitetaanko Kontioniemessä rotuerottelupolitiikkaa? SPR:n kerrotaan laatineen sopimuksen, jonka mukaan vastaanottokeskuksen 140 asukasta ohjataan liikkumaan ja oleskelemaan erillisillä heille tarkoitetuilla alueilla ja pysymään poissa julkisilta alueilta. SPR kiistää väitteet, mutta jotain erikoista tässä pohjoiskarjalaisessa kylässä tapahtuu.

Kontiolahden kunnan Kontioniemessä sijaitseva SPR:n vastaanottokeskus nousi torstaina uutisiin, kun Yleisradion paikallinen toimitus haastatteli SPR:n Savo-Karjalan piirin toiminnanjohtaja Heikki Koistista ja Kontioniemen kyläyhdistyksen edustajaa Antero Takalaa. Koistinen ja Takala esittelivät hyvässä sovussa suunnitelmaa, jolla pakolaisia sosiaalistettaisiin suomalaiseen yhteiskuntaan erottelemalla heidät Kontioniemen kantaväestöstä.

Haastattelussa kerrotaan SPR:n vastaanottokeskuksen ja kyläyhdistyksen sopimuksesta, jonka mukaan vastaanottokeskuksen asukkaat eivät saa käyttää useita kunnan julkisia alueita, kuten yleistä jalkapallokenttää.

SPR:n toiminnanjohtaja Heikki Koistinen sanoo haastattelussa, että ”kyseessä on suositus. Olemme informoineet vastaanottokeskuksen asukkaita tilanteesta ja heille on kerrottu, ettei noille alueille enää voi mennä.”

Myöhemmin päivällä puhelimessa Koistinen kiistää sanoneensa näin.

Kyläyhdistyksen lausunnot radiohaastattelussa ovat suoria. Takala selittää, että pakolaiset ovat häiriöksi, ”koska he liikkuvat ryhmänä julkisilla teillä ja etsivät virikkeitä, koska he pelaavat jalkapalloa päivisin ja iltaisin ja erityisesti, koska he roskaavat.”

”Pakolaisia ei ole kasvatettukaan tähän ympäristöön”, perustelee Takala.

Haastattelussa Takala esittää, että ”kyläyhdistyksen tehtävä on informoida kylän asukkaita millä tavalla he voivat kohteliaasti ilmoittaa pakolaisille, jos heitä tulee [julkisille paikoille], että heille on osoitettu toinen paikka.”

SPR:n toiminnanjohtaja ei kertaakaan haastattelussa asetu vastustamaan kyläyhdistyksen kantaa vaan jatkaa: ”Ei tässä ole kysymys kiellosta vaan olosuhteiden parantamisesta.”

Miten on mahdollista, että julkista valtaa käyttävä SPR:n toiminnanjohtaja antaa lausuntoja, joissa pohditaan liikkumavapauden rajoittamista ihmisen syntyperän perusteella?

Hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpää Helsingin yliopistosta sanoo, että kysymys liikkumavapaudesta on yksiselitteinen. ”Se on ihan nimenomaisesti määritetty perusoikeus, että jokaisella Suomessa laillisesti oleskelevalla henkilöllä on vapaus liikkua missä haluaa.”

Mäenpään mukaan SPR:n työntekijöitä koskee sama viranomaisvastuu kuin kunnan viranomaisiakin, jos he lähtevät rajoittamaan perusoikeuksia. ”SPR suorittaa tässä lakisääteistä tehtävää”, Mäenpää muistuttaa.

Mutta onko sopimusta tehty vai ei? Suomen SPR:n pääsihteeri Kristiina Kumpula on ihmeissään.

”Olen ollut yhteydessä Kontioniemeen ja minulle on sanottu, että mitään sellaisia sopimuksia tai rajoitteita ei ole tehty.”

Mutta eikö tämä Kumpulankin mielestä kuulosta siltä, että kelkkaa on käännetty päivän aikana ja kunnolla? Kumpula ei tiedä. Hän sanoo ymmärtävänsä, että näinkin konkreettisia toimenpide-esityksiä sisältävistä lausunnoista nousee julkinen keskustelu.

”Jos sellainen sopimus olisi tehty, niin julkisen keskustelun pitääkin tulla väliin. Ja jos sopimus olisi tehty, niin se tulee kumota”, Kumpula toteaa.

Fifin lähteiden mukaan Yleisradion haastattelussa pöydän ääressä vastaanottokeskuksen kahvilassa ovat istuneet SPR:n paikallinen toiminnanjohtaja Heikki Koistinen, vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen ja kyläyhdistyksen edustaja Antero Takala kolmen tunnin ajan hyvässä yhteisymmärryksessä.

Haastattelutilaisuudessa on ollut esillä myös kartta, johon on merkitty punakynällä alueet, joille pakolaiset eivät saa mennä. Kiellettyjä alueita kartalla ovat olleet paikallinen jalkapallokenttä, leikkikenttä, näköalapaikka ja rannalla sijaitseva venepaikkasatama. Myös yleisen uimarannan käyttö on ollut neuvottelun alla.

Kohun jälkeen julkaistussa SPR:n tiedotteessa kielletään kuitenkin yksiselitteisesti, että turvapaikanhakijoiden liikkumista oltaisiin rajoitettu Kontioniemessä. Mitä tapahtui? Pelästyivätkö vastaanottokeskuksen johtaja ja SPR:n paikallinen toiminnanjohtaja?

Puhelimessa vastaanottokeskuksen johtaja Ari Kuronen sanoo, että pakolaisia on kyllä ohjattu kahden kilometrin päässä olevalle jalkapallokentälle ”koska viereisellä kentällä lasten ja aikuisten pelit eivät sopineet yhteen”.

Kuronen tuntuu selittelevän. Hän kertoo luulleensa myös alun perin, että kenttä olisi yksityinen.

”Silloin sanoimme, että ei saa mennä. Mutta myöhemmin selvisi, että kenttä oli kunnan.”

”Toivon, että tämä on väärinkäsitys” sanoo maahanmuuttoyksikön ylitarkastaja Veikko Pyykkönen sisäasiainministeriöstä. ”Jos ei ole, niin asiaan puututaan täältäkin.” Pyykkösen tietojen mukaan sopimusta ei ole tehty – yksinkertaisesti siksi, ”koska tällaisia sopimuksia ei voi tehdä.”

Myös hallinto-oikeuden professori Olli Mäenpään mukaan sopimus olisi mitätön. ”On SPR:n tehtävä huolehtia, että tästä ei aiheudu ollenkaan rajoituksia tai seuraamuksia näille ulkomaalaisille. Jos ihmisiä kielletään menemästä julkisille alueille, saattaa myös vapaudenriiston tunnusmerkistö toteutua.”

Kontioniemen kyläyhdistyksen edustaja Takala on kuitenkin vielä Yleisradion haastattelussa hyvällä mielellä. Hän innostuu SPR:n toiminnanjohtajan kommentista, jonka mukaan kyseessä on valtakunnan tason asia.

”Tuossa Heikki [Koistinen] sanoi hyvin”, Takala innostuu. ”Nyt meillä on tilaisuus luoda maahanmuuttopolitiikalle perustaa ja sosiaalistaa pakolaisia suomalaiseen yhteiskuntaan.”

”Vaikka onhan se tietysti niin”, Takala jatkaa, ”että kaikille se ei sovi.”

  • 8.5.2011