Viime perjantaina Italia pysähtyi yleislakkoon. Lakko sinänsä ei saapasmaassa kenties ole poikkeuksellinen tapaus, mutta tällä kertaa lakon syntyprosessi poikkesi normaalista. Sen sanotaan lähteneen liikkeelle yliopistoista.

”Onda anomala”, opiskelijaliikehdinnän aalto, on ravistellut Italiaa syksyn ajan. Koulutusreformeja vastustava liike on tarttunut talouskriisiin: ”me emme maksa teidän kriisiänne” on nyt liikkeen tärkein iskulause. Opiskelijoiden mukaan hallitus aikoo maksattaa talouskriisin kustannukset opiskelijoilla ja muilla prekaareilla leikkaamalla valtion menoja, yksityistämällä ja kaventamalla italialaisten oikeuksia.

Uusi iskulause vetoaa myös muihin kansalaisyhteiskunnan toimijoihin. Se näkyi, kun maan suurin ay-keskusjärjestö CGIL julisti perjantaiksi 12. joulukuuta yleislakon. Siihen liittyivät myös itsenäiset perustason ammattiliitot Cobas, CUB ja SdL. Liittojen mukaan hallituksen budjettipolitiikka vain syventää meneillään olevaa talouskriisiä.

”Kyse on iskulauseen ’me emme maksa kriisiä’ yleistämisestä”, tutkija Gigi Roggero kirjoittaa.

”On hyvä muistaa, että yliopistokapinan aalto ajoi vastahakoisen CGIL:n julistamaan yleislakon. Viime vuosina prekariaatin liikkeet ovat kysyneet itseltään, kuinka ne voisivat laajentaa ammattiliittojen järjestämiä lakkoja. Nyt kysymys on asetettava toisin: kuinka liitot voivat auttaa laajentamaan tätä aaltoa?”

CGIL:n ratkaisun taustalla oli toki myös se, että hallitus sulki sen ulos kriisiä koskevista neuvotteluista. Nyt Italian ay-liike on jakautunut kahtia: osa liitoista lakkoilee hallitusta vastaan, toiset ovat mukana neuvotteluissa eivätkä osallistu lakkoihin.

Lehtitietojen mukaan yleislakkopäivänä mielenosoituksiin osallistui 1,5 miljoonaa ihmistä ympäri Italiaa. Opiskelijamielenosoituksista tuttu slogan sai uuden muodon: ”Me laitamme teidät maksamaan kriisin”.

”Kriisin maksattamista” toteutettiin muun muassa pankeissa: niitä ”sanktioitiin” tukkimalla niiden sisäänkäyntejä. Toisaalta huomiota saivat myös Kreikan konsulaattien valtaukset, joilla vaadittiin oikeutta poliisin ampumalle kreikkalaiselle Alexis Grigoropoulokselle.

Padovassa sanktioitiin myös työvoiman vuokrausfirman toimistoa sekä lakkoa rikkoneita liittoja. Näiden toimistojen ovet tukittiin.

12.12. 1969 Milanon Piazza Fontanalla räjähti fasistien asettama pommi. Pommi-isku oli osa valtion harjoittamaa ”jännitteen strategiaa”, jossa fasistiliikkeitä käytettiin yhteiskunnallisten kamppailujen tukahduttamiseen.

Nyt yleislakko järjestettiin verilöylyn vuosipäivänä. Milanossa opiskelijoiden järjestämä kulkue päättyi Piazza Fontanalle. Yhteyksiä 1960-luvun valtionterrorismin ja nykytilanteen välille vedettiin muutenkin. Alexis Grigoropouloksen lisäksi muistettiin myös muun muassa Genovassa vuonna 2001 poliisin ampumaa Carlo Giuliania.

”Olemme vastakkain vanhojen ja uusien pelon politiikan voimien kanssa”, milanolaisten mielenosoittajien julkilausumassa verrattiin. ”Lyijyn vuosista ja fasistien asettamista valtion pommeista on siirrytty Genovan G8-kokouksen verilöylyyn, jonka syylliset ovat edelleen rankaisematta, Rooman Piazza Navonalla nähtyihin provokaattoreihin ja Alexiksen murhaan viime lauantaina Ateenassa.”