Fifi sai haltuunsa hallitusneuvotteluista viisisivuisen muistion (PDF-tiedosto). Kyseessä on harmaan talouden työryhmän pohjapaperi, joka paljastaa työryhmän neuvotteluasemat 25. toukokuuta, viikkoa ennen kuin kuuden puolueen pohjalta käydyt neuvottelut katkesivat.

Työryhmän puheenjohtajana toimi Jukka Gustafsson (sd.) ja työryhmään osallistui edustajia jokaisesta kuudesta hallitusneuvotteluihin osallistuneesta puolueesta. Sosialidemokraattien laatimaan pohjapaperiin on kirjattu lukuisia ehdotuksia harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi sekä sijoitustoiminnan avoimuuden edistämiseksi.

Muistion perusteella vasemmistoliitto, vihreät ja kristilliset tukivat demareiden esitystä. Sen sijaan kokoomus ja RKP vaativat useiden kohtien poistamista kokonaan tai niiden muuttamista.

Kokoomus ja RKP asennoituvat nihkeästi muun muassa viranomaisten tietojen saannin helpottamiseen, ulkomaisten yritysten ja työntekijöiden verovalvontaan ja sijoitusten läpinäkyvyyteen.

Kokoomus esimerkiksi ei halua antaa työsuojeluviranomaisille oikeutta tarkistaa, että työntekijöiden ”palkkaus on työpaikkaa koskevan työehtosopimuksen mukainen”.

Rakennusalalla on pidetty ongelmallisena työsuojeluviranomaisten hampaattomuutta valvontatehtävissä. Urakat valuvat yrityksille, jotka käyttävät usein ulkomailta tuotua alipalkattua työvoimaa. Kokoomuksen vaatimus heikentää kotimaisten pienten ja keskisuurten yritysten kilpailuasemaa.

Fifille toimitettu muistio osoittaa, että kulisseissa on valmisteltu hallitusohjelmaa, jossa suurin puolue kokoomus pyrki vesittämään lähes kaikki valvontaa tiukentavat toimenpiteet RKP:n säestämänä.

Harmaan talouden työryhmän pohjapaperissa esitetään esimerkiksi seuraavaa:

”Suomalaispankkeja, jotka hallinnoivat hallintarekisteröityjä tilejä, edellytetään selvittämään sijoittajien todellinen henkilöllisyys.”

Kokoomus vaati kohdan poistettavaksi.

RKP vastustaa viranomaisrekistereiden jakamista kaikkien harmaan talouden torjuntaviranomaisten käyttöön.

”Se olisi toiminut aivan liian tehokkaasti harmaata taloutta vastaan”, harmaan talouden tutkija Markku Hirvonen kommentoi tuoreeltaan Fifille.

Syynä RKP:n linjauksille Hirvonen näkee puolueen taustavaikuttajat, kuten Björn Wahlroosin kaltaiset suursijoittajat.

Varovaisten arvioiden mukaan Suomi menettää kansainvälisen sijoitustoiminnan veronkierron seurauksena 800 miljoonaa euroa vuodessa. Yksi syy on se, että ulkomaisten sijoitusyhtiöiden ei tarvitse ilmoittaa Suomen veroviranomaisille sijoittajien henkilöllisyyttä.

Pohjapaperissa tilanne pyrittiin korjaamaan:

”Suomessa toimivilta etävälittäjiltä vaaditaan vuosi-ilmoitukset sijoituksista”.

Sama velvoite on jo Ruotsissa käytössä, mutta RKP vaati kohdan poistettavaksi.

Sijoitustoiminnan läpinäkyvyyden kannalta oleellista olisi lisätä viranomaisten tiedonsaantimahdollisuuksia. Hallintarekisteröinnin laajentaminen suomalaisiin sijoittajiin vaikeuttaa tiedonsaantia.

Pohjapaperissa vaaditaan, että viranomaisten mahdollisuuksista saada tietoja huolehditaan. RKP kuitenkin lisäsi vaatimukseen varauksen: ”vaarantamatta suomalaisten yritysten kilpailuasemaa”.

”Eli harmaata taloutta saa vaikka kasvattaa, jos se parantaa suomalaisten yritysten kilpailuasemaa”, Hirvonen toteaa.

Viime hallituskaudella Suomi solmi valtiovarainministeri Jyrki Kataisen johdolla useita kymmeniä tietojenvaihtosopimuksia. Jos suomalainen sijoittaja piilottaa omistuksensa veroparatiisiin, verottaja voi sopimusten nojalla vaatia tietoja henkilöiden sijoituksista ja tuloista eri maissa.

Tähän päivään mennessä sopimuksia ei ole kertaakaan käytetty. Sopimusten käyttö koettiin monimutkaiseksi ja yksilöityjä tapauksia, jossa tietoja olisi voitu pyytää, ei tullut eteen.

Pohjapaperissa ongelmaan puututtiin:

”Kansainvälisissä verosopimuksissa edellytetään automaattista verotietojen vaihtoa”.

Kokoomus kuitenkin ehdotti kohdan muuttamista muotoon edistetään. Näin vaatimus konkreettisista toimenpiteistä katosi.

Muistio osoittaa, kuinka kokoomuksen neuvottelijat yrittävät liudentaa sitovat vaatimukset epämääräisiksi lupauksiksi ja suosituksiksi.

Pohjapaperiin on listattu useita uusia velvoitteita ulkomaisille yrityksille, kuten ennakkoilmoituksen tekemistä Suomen veroviranomaisille, jos yritys lähettää Suomeen työntekijöitä. Kokoomus pyyhkäisi kaikki toimenpiteet lyhyellä muotoilulla, jossa puolue ehdottaa ainoastaan nykyisten säännösten tehostamista.

Kokoomus politikoi taitavasti ja ehdottaa muutaman kiistakohdan siirtämistä kolmikannan käsiteltäväksi. Kolmikannassa istuvat työnantaja- ja työntekijäjärjestöt yhdessä hallituksen kanssa. Tällä menettelyllä ärhäkämmät aloitteet saadaan kuihdutettua kompromisseiksi tai haudattua loppumattomien selvittelyryhmien alle.

Esimerkiksi edellisellä hallituskaudella säädettyä tilaajavastuulakia pidetään tehottomana, koska se tehtiin kolmikantatyönä. Lopputulos oli hampaaton laki.

Pohjapaperista löytyy muutamia kohtia, jotka kokoomus ja RKP ovat jättäneet rauhaan. Hakasulkeiden keskeltä pilkottaa lause, jonka ympäriltä on vaadittu poistettavaksi kaikki konkreettiset toimenpiteet:

”Suomi toimii eturintamassa kansainvälisen veronkierron lopettamisessa”, lauseessa sanotaan.

”Se on lähes liikuttavaa”, Hirvonen kiteyttää.

Ruotsalaisen kansanpuolueen neuvottelijana harmaan talouden työryhmässä istui pietarsaarelainen kansanedustaja, pankkijuristi Anna-Maja Henriksson. Hän on toisen kauden kansanedustaja.

Anna-Maja Henriksson, onko harmaa talous mielestäsi vakava asia?

”Tietysti se on tänä päivänä ongelma Suomessa kuten monessa muussakin maassa. Meidän on syytä tehdä kaikkemme, jotta harmaa talous eli svart ekonomi, saadaan aisoihin. Siihen ei ole yksinkertaista reseptiä.”

”Matkailu- ja rakennusalalla ongelma on erityisen suuri. Yksi käytännön asia, josta on jo aiemmin ollut yksimielisyyttä on se, että jokaisella rakennustyömiehellä pitää olla tunnistekortti ja veronumero. Riippumatta hallituspohjasta tätä kannattavat kaikki.”

Mitä mieltä olet hallintarekisteröinnin laajentamisesta?

”Meidän pitää pyrkiä mahdollisimman avoimeen järjestelmään. Samalla on myös otettava huomioon mikä on järjestelmä muualla, ettei naapurimaahan valu kaikki rahat.”

Puhut viranomaisvalvonnan tiukentamisesta ja avoimuudesta. Miksi RKP:n edustajana kuitenkin vaadit neuvotteluissa esimerkiksi sitä, että harmaan talouden viranomaisvalvonnan rekisteritietoja ei saa jakaa kaikkien valvontaviranomaisten kesken?

”Mistä sä olet kuullut tuollaista?”

Tässä se lukee mustaa valkoisella työryhmänne muistiossa, joka on päivätty 25. toukokuuta.

”Se työ oli silloin pöydällä.”

Niin, mutta olette vastustaneet valvonnan tiukentamista.

”Työ oli keskeneräinen.”

Miksi Suomessa toimivilta etävälittäjiltä ei saa vaatia vuosi-ilmoitusta?

”Mulla ei ole nyt papereita tässä.”

Te olette sananmukaisesti vaatineet niin.

”Mistä sä olet saanut nämä tiedot?”

Ei vaikuta siltä, että ajaisitte laajempaa avoimuutta.

”Mä en kommentoi.”

Kokoomuksen kantoja harmaan talouden työryhmässä ajoivat sisäministeri Anne Holmlund ja kansanedustaja Arto Satonen. Satonen kieltäytyi kommentoimasta, Holmlundia ei tavoitettu. Sen sijaan eduskunnan väliaikainen puhemies Ben Zyskowicz (kok.) ei kuulunut työryhmään, mutta suostui kommentoimaan aihetta kokoomuksen puolesta.

Kokoomus haluaa poistaa hallitusohjelmasta muun muassa sen, että suomalaiset pankit velvoitetaan selvittämään hallintarekisteröityjen tilien todelliset omistajat. Onko kyseessä kokoomuksen virallinen linja?

”Tämä on kesken jääneiden neuvotteluiden keskeneräinen muistio. En halua millään tavoin kommentoida.”

”Pankkisektori on nähnyt, että hallintarekisteröinti on tärkeä juttu. Finanssialan keskusliitto (FK) voi kertoa etujärjestönä, että miksi se tässä hallintarekisteriasiassa on ollut sitä mieltä kuin on ollut.”

Mutta tässä muistiossa kyse on nimenomaan kokoomuksen kannoista. Vai ovatko kokoomuksen edustajat saaneet ohjeistuksen Finanssialan keskusliitolta?

”Ei, sanoin, että kokoomus ei kommentoi keskeneräisiä hallitusneuvotteluja millään tavoin. Tää on piste siihen.”

”Jos demareilla on joku pohjapaperi, joka on edustanut jotain ajattelua, niin pankkisektori ja sen edustaja Finanssialan keskusliitto ovat varmasti valmiita kertomaan omat näkemyksensä asioista.”

”Nää asiat saattaa olla tai saattaa olla olematta edelleen pöydällä, eikä me haluta käydä tätä neuvottelua julkisuuden kautta.”

Vaikka kyse on välimuistiosta, puolueiden erot harmaan talouden torjunnassa ovat selkeät. Vastakkainasettelu näkyy aika hauskalla tavalla.

”En ole varma, onko tulkintasi oikea. Jos harmaan talouden torjumiseksi tehtäisiin kokoomuslainen muistio, jonka konkreettisia ehdotuksia demarit tai vihreät eivät hyväksyisi, niin se ei kerro mitään siitä, etteivätkö nämä puolueet olisi valmiita toimimaan harmaata taloutta vastaan. Mutta ne saattavat olla sitä mieltä, että keinot eivät ole hyviä.”

”Keinoista jonkun ongelman ratkaisemiseksi ei voi päätellä mitään siitä, miten joku puolue, tässä tapauksessa kokoomus, suhtautuu harmaan talouden torjuntaan.”

Tarkennan vielä. Kun kysyin sinulta, että minkä takia kokoomus ei halua, että suomalaiset pankit velvoitetaan selvittämään hallintarekisteröityjen tilien todellisia omistajia, niin sä kehotat mua kysymään vastausta Finanssialan keskusliitolta?

”En, en, tarkennat ihan väärin. En sanonut mitään sellaista. Sanoin, että kokoomus ei millään tavoin kommentoi näitä asioita.”

_______________

Harmaan talouden ja hallintarekisterin historia

Eduskunnan tarkastusvaliokunta julkaisi mietinnön viime joulukuussa, jossa harmaan talouden aiheuttamiksi veromenetyksiksi arvioidaan 4–5 miljardia euroa vuodessa. Ongelmat ovat keskittyneet erityisesti rakennusalalle, matkailu- ja ravintola-alalle sekä sijoitustoimintaan.

Suomessa on käyty harmaasta taloudesta julkista keskustelua tänä keväänä, kun valtiovarainministeriön (VM) työryhmä valmisteli 500-sivuisen lakipaketin arvopaperimarkkinalainsäädännön uudistamisesta. Työryhmään kuului lähinnä finanssialan intressiryhmien edustajia.

VM:n esityksessä ehdotettiin listaamattomien yritysten ja pörssiyritysten omistusten salaamista. Pörssiyrityksissä salaus tapahtuu hallintarekisteröinnin suojissa, mutta tähän asti se on ollut sallittua vain ulkomaisille sijoittajille. VM:n työryhmä ehdotti hallintarekisteröinnin laajentamista myös suomalaisiin sijoittajiin. Voima kirjoitti lakiehdotuksesta huhtikuussa.

Toteutuessaan laki piilottaisi suomalaisten omistukset kotimaisissa yhtiöissä. Huolta on herättänyt etenkin poliitikkojen ja korkeiden virkamiesten omistustietojen katoaminen sekä veronkierron helpottuminen.

Julkinen mielipide on kääntynyt hallintarekisteröintiä vastaan. Muun muassa MTV3:n 45 minuuttia -ajankohtaisohjelmassa haastatellut poliitikot puoluekantaan katsomatta irtisanoutuivat hankkeesta.

VM, finanssiala ja hanketta tukeneet poliitikot ovat hälventäneet hallintarekisteröinnin laajentamiseen liittyviä pelkoja vakuuttamalla, että valvontaa tehostetaan ja viranomaisyhteistyötä kehitetään.

Konkreettisia ehdotuksia ei ole vielä nähty.

_______________

Susanna Kuparinen on Fifissä seurannut hallitusneuvottelujen kulkua jutuissa Pelasiko Katainen vasemmistopuolueet ulos neuvotteluista tarkoituksella? ja Talousryhmän 13 päivää sekä blogeissa Sinivihreä porvarihallitus upposi, vain sädekehä jäi ja Kataisen kolme päivää.

Jari Hanska on tutkinut, miten Suomessa poliitikot ajavat lakeja, joiden myötä poliitikkojen omistukset kotimaisissa pörssiyhtiöissä tehdään näkymättömiksi. Hanska kirjoitti aiheesta Voimaan 3/2011 laajan artikkelin Veronkiertotemppu & kuinka se tehdään. Osakkeiden hallintarekisteriä käsitteli myös Hanskan ja Kuparisen yhteisjuttu En minä vaan markkinavoimat.