toivanen

Fossiilikapitalismin synty

saamme Päivittäin uutta tietoa ilmastonmuutoksen seurauksista. Samalla tiedämme vähän siitä, kuinka ajauduimme ilmaston lämpenemisen kaltaiseen sekasotkuun.

Historioitsija Andreas Malm tarjoaa kirjassaan ­Fossil Capital kiinnostavan näkökulman ilmastonmuutoksen syntysijoille. Ne löytyvät 1800-luvun alun englantilaisesta puuvillateollisuudesta, jossa kivihiiltä hyödyntävä höyry­voima valjastettiin teolliseen käyttöön.

Taloushistoria korostaa höyryvoiman ylivoimaisuutta verrattuna varhaisteollisuuden vesivoimaan. ”Kun ­James Watt höyrykoneen keksi, ei maailma ollut entisensä.” Vesi­voima oli kuitenkin hyvin kilpailukykyistä. Se oli vuosikymmeniä höyryvoimaa edullisempaa, tehokkaampaa ja kestävämpää. Lisäksi käyttämättömiä vesivaroja oli runsaasti tarjolla. Miksi siis siirryttiin höyryvoimaan?

Vesivoimateollisuus oli rakennettava sinne, missä virtasi, eli syrjäisten koskien varsille. Patruunat hallitsivat syrjäisiä tehdasyhteisöjä feodaaliherran tavoin. Yhteisöt vaativat kuitenkin tukuittain rahaa ja päänvaivaa. Investointi tehtaaseen ei riittänyt, vaan työväestölle oli rakennettava asumukset, kaupat ja kirkot. Kaiken kukkuraksi paikalle houkutellut työläiset karkailivat, lakkoilivat ja vaativat parempaa palkkaa.

Höyryvoima alkoi näyttäytyä houkuttelevalta sijoituskohteelta. Sillä oli puolellaan ratkaiseva etu. Kivihiilen avulla teollisuus pystyttiin irrottamaan vesivoiman maantieteellisistä rajoitteista. Höyrykone mahdollisti tuotannon sijoittamisen sinne, missä oli joukoittain järjestäytymätöntä ja halpaa työvoimaa – keskelle kaupunkeja. Urbaanin tehtaan valossa työväestö pysyi myös nuhteessa, kelloa katsomatta.

Fossiilienergia oli lyömätön myös toisessa suhteessa. Wattin manttelinperijöiden askarrellessa höyryvoiman parissa osa insinööreistä puuhasi vesivallankumousta. Tarkoituksena oli johtaa isoja vesimassoja kanavajärjestelmillä tehtaiden ja kaupunkien energiaksi. Hankkeet kaatuivat investointien puutteeseen.

Virtaavan veden yhteiskäyttö vaati kapitalisteilta yhteistyötä ja suunnittelua. Kapitalismin anarkia kannusti täysin päinvastaiseen toimintaan, nopeisiin voittoihin ja ankaraan kilpailuun. Pääoman omistajien huomio kohdistui veden sijaan markkinoilta hankittavaan fossiilienergiaan, jolla kukin pystyi käskemään omaa konettaan ja työvoimaansa miten lystäsi.

Fossiilienergia ei ole neutraali luonnonvoima, vaan siihen on liittynyt aina valtakamppailu. Ne, jotka ener­giaa hallitsevat, komentavat niitä, joilla on siihen rajoitettu pääsy. Fossiilienergiasta kapitalismi löysi ainutlaatuisen energialähteen, jolla käskeä ja hallita. Samalla käyntiin pyörähti jatkuvan kasvun fossiilitalous, joka tupruttaa massoittain hiilidioksidipäästöjä. Eikä maailma ole ollut sittemmin entisensä.

Tero Toivanen

Sinua saattaa kiinnostaa myös tämä kirja:

Mitä sä täällä teet

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *