On tärkeää muistaa, että vaikka digitaidot olisivat hakusessa, muuta tietämystä ja elämänkokemusta ikäihmisiltä löytyy.
[…]
Lue lisää… from Ikäihmisten mediakasvatuksessa tarvitaan hienotunteisuutta
”Journalismin klassikkotyökalu on, että mennään henkilön esimerkin kautta yksityisestä kokemuksesta yleiseen”, Ahokas selittää.
[…]
Meemit ovat väline matalan kynnyksen kansalaisaktivismiin. Niiden avulla voi vaikuttaa ja viihdyttää ja saada yllättävänkin ison yleisön ajatuksilleen.
[…]
Mediamaailman päämääränä on kehittää lasten median teko- ja lukutaitoa hauskuutta unohtamatta. Lapset pääsevät tuottamaan mediaa audiosta videoon ja kohtaamaan Ylen lastenohjelmien hahmoja kautta aikojen. Lisäksi Mediamaailmassa voi päästä istumaan yleisöön, sillä siellä kuvataan Pikku Kakkosta. Tavoitteena on vahvistaa myös erityistä tukea tarvitsevien lasten mahdollisuutta osallistua median ja kulttuurin tuottamiseen yhdenvertaisesti. Mediakasvatus on lapsen oikeus ja on turvattava, että jokainen lapsi saa sitä. Elämyspuiston suunnittelu etenee kovaa vauhtia. Konseptia hiotaan yhteistyössä mediakasvatukseen, kulttuuriin ja lastensuojeluun keskittyneiden järjestöjen ja tutkijoiden kanssa. Mediamaailmassa oppiminen sujuu leikin varjolla. Mediamaailmassa perheet kohtaavat yhdessä taiteen, teknologian ja tiedon elämyksellisessä ympäristössä ja pääsevät tutustumaan turvallisesti median mahdollisuuksiin
[…]
Lue lisää… from Pikku Kakkosen Mediamaailmassa mennään leikki, luovuus ja mielikuvitus edellä
”Aina on ihmisiä, jotka eivät syystä tai toisesta halua käyttää joitakin teknologioita. Taustalla on monenlaisia syitä”, Lapin yliopiston mediakasvatuksen dosentti ja apulaisprofessori Päivi Rasi arvioi. Yli 65-vuotiaat käyttävät internetiä ja sosiaalista mediaa kapea-alaisemmin ja harvemmin kuin nuoremmat ikäryhmät, eivätkä he käytä internetiä ensisijaisesti älypuhelimella. Suosituimpia internetin käyttötarkoituksia 65–89-vuotiailla ovat pankkiasioiden hoitaminen, sähköpostiviestintä sekä palveluita, uutisia, sairauksia ja terveyttä koskevan tiedon etsintä. Myös ikäihmiset haluavat osallistua mediayhteiskuntaan ja ilmaista itseään medioiden avulla. Tilastokeskuksen viimeisimmät tiedot kertovatkin, että korona-aikana ikäihmisten sosiaalisen median ja internetin käyttö on lisääntynyt, ja monet ovat ottaneet suurenkin digiloikan. Lapin yliopiston IkäihMe-hanke tuottaa materiaaleja ikäihmisten
[…]
Lue lisää… from Ikäihmisten mediakasvatus on yhdenvertaisuuskysymys
Se alkoi rakkausrunosta. Sonja Myllymäki näytti ystävälleen Atte Heiskaselle kirjoittamaansa tekstiä. ”Käytiin molemmat silloin sydänsuruja läpi. Luin tekstin aluksi ihan vitsillä ääneen. Sonja julkaisi äänitteen omalla Instagram-tilillään”, Heiskanen kertoo. Tarkoitus oli julkaista runoja niin, että Myllymäki hoitaisi kirjoittamisen ja Heiskanen lausumisen. Idea alkoi tuntua nopeasti egoistiselta. Sinä yönä yksi heidän ystävistään lähetti runon, jonka oli kirjoittanut. Kaksikko päätti luoda tilin nimeltä Boys Reading Poems. Myllymäestä tuntui melkein pakolliselta luoda pojille paikka olla avoimia. Hänen suvussaan miehet kasvatettiin siihen, ettei tunteista puhuta. ”Näin, kuinka tunnelukkoja syntyy. Miten asiat purkautuvat, kun niitä pitää vuosikausia itsellään. Tätä haluan muuttaa. Tiedän sen olevan tosi
[…]
Lue lisää… from Boys Reading Poems -tilillä pojat lukevat runoutta alle minuutin mittaan
Lukeminen. Siitä puhutaan paljon, mutta harrastetaan entistä vähemmän. Vaikka Suomi on oppimistilastojen kärjessä joka kahdeksas nuori valmistuu peruskoulusta ilman riittävää lukutaitoa. Pojista 60 % kertoo lukevansa vain, jos on pakko. Oppilaiden väliset osaamiserot ovat nyt suuremmat kuin koskaan PISA-tutkimusten historiassa. 9 % maailman 15–24-vuotiaista nuorista on lukutaidottomia. Mitä on tehtävä? Rauhatäti eli pedagogi ja sanataide- ohjaaja Hanna Yli-Tepsa ehdottaa ratkaisuksi rap-musiikkia. ”Räpätessä joutuu pohtimaan omaa sieluaan, analysoimaan tekstejä ja tekemään yhteistyötä muiden kanssa,” hän sanoo. Hän suunnitteli Sanoita parempi maailma -rap-työpajat viime syksynä. Lasten ja nuorten säätiön hankkeessa suomalaiset peruskoululaiset pohtivat lukutaidon merkitystä rapin keinoin. Lukutaito liittyy YK:n Agenda 2030
[…]
Lue lisää… from Rauhatädin ja Seksikkään-Suklaan rap-työpajoissa sanoitetaan maailmaa paremmaksi
Aina, kun koolla on useampia ihmisiä, käynnistyy sosiaalipsykologian tuntemia ryhmäilmiöitä. Verkkokeskusteluista on helppo tunnistaa erityisesti suuriin ja satunnaisiin ryhmiin liittyviä lainalaisuuksia. Suurryhmässä tapahtumat ovat ennustamattomia ja osallistujien roolit häilyviä. Ryhmä jakautuu toisiaan vastustaviin klikkeihin. Mielipiteet pyrkivät kohti äärimmäisyyksiä ja polarisoituvat. Negatiivisia tunteita ilmaistaan ja ne tarttuvat herkemmin. Toisaalta parhaimmillaan suurryhmä voi olla luova ja yllätyksellinen. Kun ryhmän kokoonpano on satunnainen, henkilökohtaiset pyrkimykset ohjaavat käyttäytymistä. Tilanne houkuttelee osallistujia kärjistämään ominaisuuksiaan. Puolustusmekanismeina käytetään mm. älyllistämistä, erottautumista ja hyökkäystä. Kuulostaako tutulta? Jotta ryhmä ihmisiä voisi toimia menestyksellä yhdessä, se tarvitsee perustakseen tehtävän, edetäkseen johtajuutta ja vahvistukseksi kiinteyttä. Nämä kaikki ovat
[…]
Lue lisää… from Opi hallitsemaan verkkokeskustelun ryhmäilmiöitä
Maailmamme on suurelta osin siirtynyt digiaikaan, mutta muutummeko me kuitenkaan sen mukana? Yhteiskunnassa pärjääminen vaatii uudenlaisia mediataitoja, jotka tulisi ulottaa koko väestöön ikään katsomatta. Mutta miten ihmisten erityistarpeet huomioidaan tasapuolisesti. Vahtivuoron mediakasvatusjakson asiantuntijavieraat ovat Kansallisen audiovisuaalisen instituutin apulaisjohtaja Saara Salomaa sekä globaali- ja mediakasvattaja Eeva Kemppainen. He ovat yhtä mieltä siitä, että resurssipula on yksi mediakasvatuksen kattavan toteutuksen esteistä. Salomaan mukaan oman haasteensa mediakasvatukseen tuovat eri ikä- ja ihmisryhmien erityistarpeet. Esimerkiksi monilla maahanmuuttajataustaisilla ihmisillä saattaa olla heikko perusluottamus tiedotusvälineitä kohtaan, jos lähtömaassa mediakenttä on ollut pitkään valtaa pitävän poliittisen hallintokoneiston ohjailun ja sensuurin alaisena. Toisaalta ikäihmisillä luottamus perinteiseen mediaan
[…]
Ina Mikkola pyrkii kohti parempaa maailmaa journalististen valintojen kautta.
[…]
Voima Kustannus
Vellamonkatu 30 B 3 krs.
00550 Helsinki
voima(at)voima.fi
044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Voima sosiaalisessa mediassa