Jotain tuttua, jotain uutta

Taiteilija Aishe Vejdanin uutta maalaussarjaa inspiroivat Kalevala, Shahnameh ja feminismi. Teksti Tania Muhonen Kuvat Aishe Vejdani ”Halusin rakentaa kulttuurillisen sillan Suomen ja Iranin välille”, kertoo taiteilija Aishe Vejdani, 30. ”Tutustuin Kalevalaan Suomen kielen kurssilla ja keksin käyttää historial­lisia tarinoita maalausteni viite­kehyksinä. Yhdistämällä Kalevalan ja Iranin vastaavan kansalliseepoksen Shahnameh’in taidetta, onnistuin luomaan visuaalisen siteen maiden ja kulttuurien välille.” Alun perin Iranista kotoisin oleva taiteilija viimeistelee maalauksia toiseen taidenäyttelyynsä Suomessa. Taiteilijan mukaan sarja on tallenne, joka käsittelee hänen elämäänsä vuoden Suomessa asumisen jälkeen. ”Olen liittänyt jokaiseen uuden sarjan tauluun Kalevalan ja Shahnameh’n taiteen lisäksi henkilökohtaisia valokuvia. Nämä kuvat ovat kiinnitetty maalauksiin erittäin

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Jotain tuttua, jotain uutta

Postia rikkoutuneelta valokuvaajalta

Marta Zgierskan näyttely saa katsojan vapisemaan. Ei heikkohermoisille. Näyttely nostattaa pelkoa, muttei tee sitä räikein splatterin keinoin. Splatterin voisi helposti torjuakin, mutta nyt katsojan ajatukset kuoriutuvat hitaasti pinnan alta. Pelko on ihan tervekin tunne kaikille heille, jotka tunnistavat oman kuolevaisuutensa, elämän haurauden ja kokevat alati huolta rakkaidensa hyvinvoinnista. Pienessä valokuvataiteen museon sivuhuoneessa armottoman voimakkaiden kuvien äärellä vain psykopaatti voisi pysyä täysin neutraalina. ”Selvisin vuonna 2013 hengissä vakavasta auto-onnettomuudesta. Lähellä kuolemaa todellisuus – johon sopeutuminen oli jo entuudestaan tuottanut minulle vaikeuksia – tuntui liukuvan sormieni lävitse. Vastoinkäymiset seurasivat toisiaan: leikkaukset, kuukausia kestäneet fyysiset rajoitukset, ero ja uudelleen puhjennut ahdistuneisuushäiriö, joka muuttui

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Postia rikkoutuneelta valokuvaajalta

Muistijälkiä suomalaisten siirtolaisten ja kallonmittaajien ajoista

Marjo Levlinin näyttelyssä paljastuu, miten erilaisuuden kohtaaminen on ollut Suomessa vaikeaa ennenkin. Kuvataiteilija Marjo Levlin esittelee tulevan näyttelynsä pienoismallia. Näyttely avataan Kuntsin modernin taiteen museossa Vaasassa toukokuussa. Maalarina aloittanut Levlin on vuodesta 2004 keskittynyt installaatioihin ja ­videoihin. Niitä on tarjolla nytkin. ”Huomasin tulleeni taiteen tekemisessä vaiheeseen, jossa en enää tiennyt, miten ilmaisisin ajatuksiani maalaamalla. Siksi oli pakko kehitellä muuta tilalle”, kertoo Levlin. Nyt valmistuva näyttely koostuu kolmesta itsenäisestä teoskokonaisuudesta. Ne käsittelevät pienen suomenruotsalaisen pohjanmaalaispitäjän unohdettuja tarinoita yhden suvun historian kautta. Samalla niiden aiheet koskettavat koko yhteiskuntaa ja tätä hetkeä. Ensimmäiseen päätilaan tulee pari vuotta sitten Muu Galleriassa esillä ollut kokonaisuus Länteen ja takaisin. Siinä taitelijan

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Muistijälkiä suomalaisten siirtolaisten ja kallonmittaajien ajoista

Taiteen objekti ja subjekti

Elga Sesemann maalaa silmänsä paikalle mustan aukon, Aurora Reinhard pukeutuu silikonimaskiin, ja Pilvi Ojala piiloutuu huulipunan ja pöllönaamarin taakse. Tampereen taide­museossa on näytteillä harvinainen kokoelma suomalaisten naismodernistien töitä. Kun kapuaa portaat ylös toiseen kerrokseen, paraatipaikalla katsojaa haastavat silmillään Ina Colliander (1905–1985), Helmi Kuusi (1913–2000) ja Elga Sesemann (1922–2007). Heidän omakuvistaan on muodostettu sarja. Teoksista vaikuttavin on näyttelyjulisteeseenkin valittu Sesemannin teos. Siinä taiteilijan toisen silmän paikalla voi nähdä dramaattisesti vahvistetun mustan aukon. Työn voi tulkita viestivän aikakausien yli taiteilijan tavasta pohtia sekä omaa taiteilijan katsettaan että sitä katsetta, joka kohdistuu hänen sukupuoleensa taiteen mallina. Sesemann tuntuu jatkavan jälkimmäistä teemaa näyttelyssä olevassa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteen objekti ja subjekti

Maailma miesten silmin

Olafur Eliasson esittäytyy tiedostavana keksijänä, Joseph Beuys kaiken määrittelijänä ja Jarmo Mäkilä roolinsa vangiksi jääneenä kärsijänä. Olafur Eliasson (s.1967) käsittelee töissään usein valoa, optiikkaa, peilejä, arkkitehtuuria ja maisemaa. Hän on Berliinissä asuva ja työskentelevä tanskalais-islantilainen kuvataiteilija. Eliassonin tunnetuimpia teoksia ovat Lontoon Tate Modernissa esillä ollut The Weather Project (2003) sekä massiiviset julkisen tilan teokset The New York City Waterfalls (2008) ja Ice Watch, jossa ilmastonmuutoksesta varoittavia massiivisia jäävuoria tuotiin Grönlannista sulamaan julkiselle paikalle Kööpenhaminaan (2014) ja Pariisiin (2015). EMMAssa on kevään ajan esillä Saastamoisen säätiön kokoelmiinsa hankkima Pentagonal Landscapes -kokonaisuus. Ensimmäisen huoneen teos The Volcano Series (2012) käsittää 63 valokuvaa

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Maailma miesten silmin

Taiteen perhemarketti

Taidemessujen tavoitteena ei ole tarjota parasta näyttelykokemusta, vaan myydä teoksia yleisölle. Taidemessut ovat kovassa huudossa maailmalla. Huippugalleriat kamppailevat pääsystä Baseliin, Lontooseen, New Yorkiin ja Madridiin ja maksavat siitä ilosta helposti satoja tuhansia. Paikalla näissä spektaakkeleissa ovat taiteen supertähdet, ja pääasiallisia tavoitteita on yksi: myydä mahdollisimman paljon ja kovaan hintaan. Taidekriitikko Otso Kantokorven mielestä taidemessut ovat kaksipiippuinen juttu. ”Kansainvälisten taidemessujen ympärille on rakennettu hypeä, ja se on johtanut rankingiin, joka edustaa taidemaailman vastenmielistä elitismiä. Toisaalta, ne ovat paikkoja, joissa taiteilija voi tehdä tiliä omalla työllään.” Suomessa todellisuus on kuitenkin hyvin kaukana maailman metropolien samppanjaövereistä ja blingistä. Meno on kotikutoisempaa ja rinnastuu

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Taiteen perhemarketti

Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

Kuvataiteilija, taidekriitikko, opettaja, toimittaja ja kuraattori Erkki Pirtola kuoli lauantaina 65-vuotiaana äkilliseen sairaskohtaukseen. Pirtolan työ suomalaisella taidekentällä on ollut raja-aitoja ylittävää ja merkittävää. Hänen kannustava innostuksensa omaehtoiseen luomiseen ja taiteelliseen itsensä etsimiseen toimi vuosikymmenten ajan etenkin aloittelevien taiteilijoiden ja institutionaalisen taidekentän reunalla tai ulkopuolella toimivien taiteentekijöiden innoittajana. Pirtolalle myönnettiin vuonna 2011 valtion kuvataidepalkinto. Erityisen suuri vaikutus Pirtolalla on ollut suomalaisen ITE-taideliikkeen synnyttämisessä. ITE on lyhenne sanoista ”itse tehty elämä” ja sillä viitataan taiteeseen, joka tehdään taidekentän ammattilaispiirien ulkopuolilla ja usein arkisessa ympäristössä. Pirtolan laaja-alaisuus näkyy hyvin myös hänen Voimaan tekemiensä juttujensa skaalasta. Alla olevassa valikoimassa kirjoitusten ja videoiden aiheet vaihtuvat ITE-taiteesta

Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima.

[…]

Lue lisää… from Erkki Pirtola oli tärkeä taidevaikuttaja ja persoona

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan