Homo Novus

Italian itärannikon säälimätön hellepäivä on kääntynyt trooppisen kosteaksi ilta­yöksi. Rumpali Clément Grin on koonnut patteristonsa pikku­kaupungin keskustorille. Jo ennen ensimmäisiä bassorummun kumahduksia satoja katsojia on kertynyt soittajan ympärille ihmettelemään.

Verkkaisen alun jälkeen yleisön keskelle ilmaantuu punaisessa asussaan hahmo, joka  eläytyy jokaiseen kolahdukseen ja rämähdykseen kuin sähköiskun saaneena. Nopeasti sel­viää, ettei kyse ole vain tanssista, vaan kommunikaatiosta, jossa yleisölläkin on oma roolinsa.

Heinäkuisilla Santarcangelon teatterifestivaaleilla on käynnissä sveitsiläisen Mélissa Guexin esitystaideteos DOWN Single version.

Puolisen tuntia kestävän teoksen aikana Guex vangitsee yleisön huomion hypnoottisella kehollisuudellaan. Ravistelevien kouristusten keskellä hän maanittelee ihmisiä lähemmäs itseään, mutta jo toisessa hetkessä tyrkkii heitä vihaisesti kauemmas. Syntyy vaikutelma valtavasta fyysisestä läsnäolosta ja vereslihaisesta pyrkimyksestä  määritellä itse oma tilansa.

”Esitys etsii vielä muotoaan ja työstämme sitä koko ajan kiertueella. Oleellista on väkijoukon voima, jota löytyy yhtä hyvin vaikka rock-konserteista tai mielenosoituksista. Nyt halusin tutkia sitä, miten pystyn ohjailemaan yleisöä”, selittää Guex.

Suhteessa yleisöön hänestä on tärkeintä rakentaa jonkinlainen luottamuksen ja grooven yhdistelmä.

”Niiden avulla voin kutsua osallistujat mukaan, potkaista heidät kauemmas ja ottaa itse enemmän tilaa. Näin esitykseen syntyy vahva jännite viihdyttämisen ja vaikuttavuuden välille.”

[…]

Lue lisää… from Santarcangelon teatterifestivaaleilla kiteytyi huutomerkki ihmisen oikeudesta tilaansa