Miltä näyttää suomalainen metsä? Usein avohakkuilta, jotka kuuluvat maassamme yleisimmin käytettävään jaksolliseen metsänhoitoon. Siinä metsä tyhjennetään kerralla puista ja istutetaan uusiksi. Pitkään tämä oli ainoa sallittu metsänhoidon tapa, mutta metsälain uudistuttua myös vaihtoehdot ovat tulleet mahdollisiksi. Avohakkuut eivät sovi yhteen perinteisen suomalaisen metsänhoitotavan kanssa. Lähempänä sitä on jatkuva kasvatus, jota esittelee teos Uuden ajan metsäopas […]
Lue lisää… from Metsänhoidon uusi aika
Väitöskirjatutkija Jooseppi Räikkönen ja aktivisti ja väitöskirjatutkija Amos Wallgren ovat kirjoittaneet teoksen Palavan maailman politiikka. Siinä he kysyvät vaikeitakin kysymyksiä siitä, mihin suuntaan ympäristöliikkeiden ja politiikan tulisi kulkea nyt, kun ekokriisi kiihtyy, eivätkä yhteiskunnat ole onnistuneet muuttamaan toimintaansa niin, että elämämme tällä planeetalla olisi kestävää. Mikä tarvittavia muutoksia estää? Kuljemmeko vääjäämättä kohti rotkon reunaa? Voiman […]
Lue lisää… from Millaista politiikkaa tarvitaan palavassa maailmassa?
Kallioperän peittämä irtomaakerros. Elollisen ja elottoman aineen kasauma. Jos maaperä osaisi puhua, se varmaan nauraisi itseään koskeville määritelmille. Suvi Balochin audioessee sukeltaa maaperän äänimaisemiin teknologian ja taiteen keinoin. Väitöskirjatutkija Rye Hickman valottaa maaperän bioakustiikkaa, ääniteknologian tutkija-taiteilija Alejandro Olarte rakentaa maaperäsoittimia ja mediataiderunoilija Antye Greie-Ripatti, eli AGF, peräänkuuluttaa poliittisen kuuntelun taitoa. Mitä maaperän kuhina tarkoittaa ihmisen […]
Lue lisää… from Äänet jalkojesi alla haastavat ihmiskeskeisen maailmankuvan
Toimittaja Mika Pekkola tapasi ekologisia ja yhteiskunnallisia teemoja käsittelevän filosofin. Keskustelussa pohditaan ihmisen luontosuhdetta ja sitä, miten Salminen sitä filosofisin keinoin hahmottaa. […]
Lue lisää… from Filosofi Antti Salminen pohtii fossiilienergian merkitystä modernille ihmiselle
Vihreä siirtymä, sijaissynnytykset, susiviha. Ekofeministinen näkökulma avaa katsantokantoja moniin nykyajan kysymyksiin. ”Väittäisin, että me emme ainakaan pysty ratkaisemaan ekokatastrofia oikeudenmukaisesti ilman ekofeminististä ymmärrystä ja kritiikkiä”, sanoo filosofi Sanna Karhu. […]
Lue lisää… from Mitä on ekofeminismi, Sanna Karhu?
Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula on profiloinut luokkayhteiskunnan ja kapitalismin kriitikkona, joka keskittyy työelämän ja feminismin kysymyksiin. Hän on kertonut istuvansa nyt eduskunnassa viimeistä kauttaan. Eduskuntauransa loppua kohden Kontula on yhä vahvemmin keskittynyt ekologisiin aiheisiin. Enää ei riitä, että äänestää oikein ympäristöasioissa, vaan sosiologinkin täytyy ottaa ekologia kaiken politiikan keskiöön. […]
Lue lisää… from Anna Kontula: Ekologisen kriisin rinnalla Suomen taloutta ei jaksa kauheasti murehtia
Teemu Hostikka on tv-ammattilainen Eränkävijöiden ja Suoran toiminnan Suomi -sarjan taustalla. […]
Lue lisää… from Luontoa telkkarissa
Arja Alikoivisto on metsänomistaja, joka hoitaa metsiään jatkuvan kasvatuksen periaatteella. Se on vaihtoehto yleisemmälle, jaksolliselle kasvatukselle, jonka tunnusmerkki, päätehakkuut – käytännössä avohakkuut, laikuttavat maamme metsiä. Voiman metsätoimitus lähti Ruskolle tutustumaan jatkuvan kasvatuksen metsään. Jutussa perehdytään myös metsänhoidon historiaan Suomessa ja siihen, miten tavallinen pienmetsänomistajakin voi vaikuttaa päätöksillään luonnon hyvinvointiin. Jutun kirjoitti Kukka-Maria Ahokas ja kuvat […]
Lue lisää… from Vaihtoehto avohakkuille
Metsä, maailma ja minä -podcastin ensimmäisessä jaksossa vieraana on toimittaja ja tietokirjailija Juha Kauppinen. Toimittajana Kauppinen on tullut tunnetuksi muun muassa seurattuaan Talvivaaran kaivoksen vaiheita. Hänen ehkä tunnetuin teoksensa on Monimuotoisuus – Kertomuksia katoamisista. Kauppisen uusin teos on keväällä ilmestynyt Kertomus Maasta – Ratkaisuja ilmastonmuutokseen ja luontokatoon, jossa lukijalle näytetään, miten hiili kiertää maailmassa ja […]
Lue lisää… from Niin kaunis on Maa