Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia
Ensin kuuluu veden kohinaa ja tunnistamatonta hälyä. Hetken päästä ne jäsentyvät uimahallin ääniksi. Sitten kertoja ryhtyy puhumaan Jannesta, joka menee uimahalliin. Selviää, että miesten puolen seinälle laitetussa laminoidussa lapussa lukee ”mies on terve kun ilima kulukoo”. Toinen vitsikäs kyltti nimeää miesten saunan ”Maken grilliksi”. Seuraavaksi leikataan toisaalle: kohtaukseen missä Janne makaa sängyllään alasti ja kärsii sydänsuruista. Herttua-kissa painautuu Jannen lonkkaa ja kylkeä vasten ja lohduttaa häntä kehräämällä. Kyseessä on Louna-Tuuli Luukan kirjoittama ja ohjaama ja hänen yhdessä äänisuunnittelija Antti Kainulaisen kanssa dramatisoimansa novellikuunnelma Janne menee uimahalliin. Sen tarinassa on vain yksi henkilö ja siinä jännitteet muodostuvat kerronnan rakenteen ohella Jannen
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Mitro Härkönen Lukuaika: 3 minuuttia
Heinäkuun ensimmäisen päivän iltana Teatteri Takomolla on ilmassa juhlahumua. Alkamassa on ensembleen kuuluvan näyttelijä Niina Hosiasluoman kirjoittama ja esittämä sooloesitys Minä olen Hossu. Käsiohjelman mukaan kyseessä on tekijänsä 50-vuotista elämäntaivalta juhlistava ”välintilinpäätös”- Tunnelmaa vahvistaa sekin, että teatteri-ilta on monelle koronarajoitusten jälkeen ensimmäinen sisätilaesitys kuukausiin. Yhä ajankohtaiset varotoimet näkyvät esimerkiksi siinä, miten katsomopaikkoja on tavallista paljon […]
Helsingin Senaatintorin sijaitsevan Cafe Engelin sisäpihalla kesäisin toimiva ulkoilmaleffateatteri KesäKino Engel on avoinna tänäkin vuonna. Tosin katsomopaikkoja on koronatiedostavasti vähennetty ja ne on sijoitettu pöytiin. Ohjelmiston laatu on kuitenkin entisellään. Aloituselokuvana nähty saudiarabialaisen naisohjaaja Haifaa Al Mansourin Maryam jatkaa tyyllikkäästi KesäKinon perinteitä tarjoamalla merkityksellistä sisältöä koskettavalla ja kesäisen tunnelmallisella tavalla. Palkitusta esikoiselokuvastaan Vihreä polkupyörä (2012) tunnetun Al […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tuomas Rantanen Lukuaika: 4 minuuttia
Kesäkuun lopun helteisenä päivänä parisenkymmentä toimittajaa ja kuvaajaa parveilee Katajannokan kasinon edessä olevalla laiturilla. Siihen kiinnitettyjen luksusveneiden keskeltä aukeaa näkymä parinkymmenen metrin päässä häärävän kuvausryhmän tekemisiin. Ohjeita ja niiden kuittauksia sinkoilee molemmilla kotimaisilla kielillä. Tässä tehdään Kjell Westön Rikinkeltainen taivas -teokseen perustuvaa elokuvaa. Ökyveneen kannella tapahtuvassa kohtauksessa mies lyö toiselta juomapullon kädestä ja hyppää ilmeisen tuohtuneena veneestä laiturille. Kun otos on purkissa, hymyilevä ohjaaja Claes Olsson tallustelee sivustaseuraajien luo. Hän kertoo, että nähdyssä tilanteessa ollaan vuodessa 2002, jolloin tarinan keskeinen henkilö Alex on päätynyt sukunsa yrityksen johtajaksi. Samalla hänen suhteensa lapsuuden ystäväänsä on muuttunut dramaattisesti. ”Raha on tullut heidän väliinsä”,
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Tomi Hämäläinen/ Susanna Metsälä Lukuaika: 4 minuuttia
”Tervetuloa takaisin rakkaat kuuntelijat! Ennen mainoksia jäimme todella jännittävään tilanteeseen, nimittäin olemme edenneet tämän illan Hei arvaa mikä sana -hupivisailussa aivan lähelle loppuhuipennusta. Meillä on tänään kilpailemassa kolme tulevaisuuden toivoa Vaskivuoren lukiosta. Kilpailijat ovat saaneet selville kuusi kirjainta, jotka ovat U-U-S-E-R-I, eli UUSERI. No niin, vähän hymyä, ei se ole niin vakavaa. Siirrytään viimeiseen vihjeeseen, joka kuuluu näin: ’Lukiolainen, joka ei tiedä mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa.’” Näin paasaa Suunnaton-kuunnelmassa esiintyvä juontaja, joka oman tärkeilynsä keskellä unohtaa kilpailun osallistujat sivurooliin. Kyseessä on Q-teatterin yhteydessä syksystä 2006 toimineen Nuorten Teatterin ohjelmistoon kuuluva esitys, joka tällä kertaa on tehty yhdessä Vaskivuoren lukion ja
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Juho Liukkonen Lukuaika: 3 minuuttia
Sodankylän elokuvajuhlat käynnistyivät tänään keskiviikkona koronarajoitusten takia poikkeusolosuhteissa. Perinteisesti suurin osa yleisöstä on matkustanut napapiirin seutuville pitkien siirtymien takaa. Nyt elokuvat ja oheisohjelmat ovat ladattavissa tai suoratoistettavissa katsottavaksi kotisohvalla tai vaikka mökkilaiturilla. Elokuvajuhlien tuottajan Johanna Saarisen mukaan tapahtuma on perinteisesti ollut yhteisöllinen. Samalla sen kautta on haluttu tarjota mahdollisuus nähdä hyviä elokuvia isolta kankaalta. ”Kuitenkin tässä epidemian poikkeustilanteessa ajattelimme, että olisi harmi jos nämä elokuvat olisivat jääneet kokonaan näyttämättä. Samalla luotamme, että jengi kyllä keksii itselleen sopivia tapoja katsoa niitä.” Filmimuotoiseen esittämiseen sitoutuneista leffanostalgikoista tällainen digiloikka voi tuntua pyhäinhäväistykseltä, mutta Saarinen muistuttaa, että elokuvajuhlilla on tähänkin asti esitetty elokuvia eri
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Uupi Tirronen Lukuaika: 5 minuuttia
Näyttämöllä makaa mies (Andrius Katinas) kädessään rulla oranssia putkiteippiä. Sanna Kekäläisen kertojaääni määrittelee näkymän ihmisyydeksi jossakin erityisessä avaruudessa. Jonkin ajan kuluttua hahmo havahtuu horroksestaan ja alkaa merkitä näyttämölle teipillä kohtia, mihin kertoja sijoittaa puita, niittyjä, peltoja, ihmisasumuksia sekä lopulta sataman ja suuren puutavaratehtaan, jonka kerrotaan antavan leivän suurimmalla osalle tämän pienoismaailman perheistä. Myöhemmin Kekäläinen ja Katinas vetävät suuren vihreän pressun koko tämän elinpiirin yli kuin myllertävän luonnonkatastrofin. Tyrskyjen laantuessa pressun pinta väreilee jättäen näkyviin yksinäisen ihmishahmon (Janne Marja-aho) muodon kuin se olisi ikuistettu Pompeijin tuhkaan. Käynnissä on Sanna Kekäläisen If I Would Lose My Voice -teoksen läpimeno Kekäläinen & Company -ryhmän studiolla
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Kuvakaappaus Room of Organs -esityksestä Lukuaika: 3 minuuttia
Ruudulla näkyy kaksi puhuvaa hahmoa, jotka istuvat lattialla hassun näköisten pikkuesineiden keskellä. He kertovat käynnistymässä olevasta Ilmastokirkko-taiteilijaryhmän tee-se-itse-performanssista. Se etenee niin, että osallistuja seuraa tekstin ja äänen muodoissa annettavia ohjeita. Esityksen ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus valita esineitä omalle alttarille. Ensin ajattelen, että vain stalkkaisin ulkopuolisin silmin mitä tuleman pitää, mutta päätän pian heittäytyä tehtävään oikeasti. […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Saara Autere Lukuaika: 3 minuuttia
Kustaa Vaasa perusti Helsingin noin 470 vuotta sitten. Kalasataman metroaseman kynkässä nykyään sijaitsevalle Tukkutorin alueelle perustettiin vuonna 1933 Helsingin kaupungin teurastamolaitos, jonka läpi kulki vuosikymmenten kuluessa miljoonissa lihakiloissa mitattavissa oleva määrä nautoja, sikoja ja hevosia. Teurastaminen alueella lopetettiin vuonna 1992. Nykyisen kaltaisena ruuan ja kulttuurin kohtaamispaikkana alue on tunnettu vuodesta 2012. Tällaisilla äänitteeltä kuultavilla faktatiedoilla […]
Kirjoittanut: Tuomas Rantanen Kuvat: Uupi Tirronen Lukuaika: 5 minuuttia
Näyttämöllä makaa mies (Andrius Katinas) kädessään rulla oranssia putkiteippiä. Sanna Kekäläisen kertojaääni määrittelee näkymän ihmisyydeksi jossakin erityisessä avaruudessa. Jonkin ajan kuluttua hahmo havahtuu horroksestaan ja alkaa merkitä näyttämölle teipillä kohtia, mihin kertoja sijoittaa puita, niittyjä, peltoja, ihmisasumuksia sekä lopulta sataman ja suuren puutavaratehtaan, jonka kerrotaan antavan leivän suurimmalla osalle tämän pienoismaailman perheistä. Myöhemmin Kekäläinen ja Katinas vetävät […]
Voima Kustannus Vellamonkatu 30 B 3 krs. 00550 Helsinki voima(at)voima.fi 044 238 5109
Voima on painosmäärältään Suomen suurin kulttuurilehti. Se nostaa esiin yhteiskunnallisia aiheita niin maailmalta kuin kotimaasta. Lehti on ilmestynyt vuodesta 1999.
Parhaan kokemuksen tarjoamiseksi käytämme teknologioita, kuten evästeitä, tallentaaksemme ja/tai käyttääksemme laitetietoja. Näiden tekniikoiden hyväksyminen antaa meille mahdollisuuden käsitellä tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia tällä sivustolla. Suostumuksen jättäminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset
Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin.Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.