Helsingin Kruununhaassa sijaitsee Emmi ja Vappu Jurkan vuonna 1953 perustama huoneteatteri Jurkka. Nyt ei kuitenkaan olla siellä, vaan aivan sen nurkalla sijaitsevassa tilavassa jugendasunnossa, jonka arkena olohuoneena palvelevassa tilassa ollaan vielä astetta autenttisemman huoneteatterin äärellä.
Esityksen alkamista odotellessa ovikello kilisee ja kutsuvieraita saapuu paikalle. Yhteensä katsojia ilmaantuu parisenkymmentä. Puheensorinan keskellä esittäydytään koronatiedostavasti kyynärpäitä muksauttelemalla. Asunnon emäntä tarjoaa keittiössä pullakahveja ennen kuin ohjaa yleisön kello 19 korvilla esityksen äärelle olohuoneeseen.
Alkamassa on polkupyörillä kaikkine tarvikkeineen ja soittimineen erilaisiin esiintymispaikkoihin siirtyvän Delivery Theatren näytös. Sen artisteja ovat muusikko-säveltäjä Sanna Salmenkallio, muusikko Ali Saad ja ohjaaja-näyttelijä Bakr Hasan.
Delivery Theatren esityksen konseptista vastaa ryhmän etäjäsen, Belgiasta käsin muuta tiimiä mentoroiva ohjaaja Mokhallad Rasem. Samaa mallia hyödyntäviä ryhmiä toimii myös muissa maissa.
Delivery Theaterin kaikki kolme esiintyjää olivat mukana Kansallisteatterin syksyllä 2017 ensi-iltaan tulleen Toinen koti –esityksessä. Vaikka dokumenttiteatterin metodi on edelleen sama, silloin käsitellyn turvapaikkaproblematiikan sijaan nyt on kyse erilaisten kulttuuritaustojen ristivalotuksesta.
Itse esitys alkaa Saadin ja Hasanin kootessa osina kuljettua mininäyttämöä Salmenkallion säestäessä operaatiota sähköpianollaan. Pöydälle esiintyjien eteen asettuvan näyttämön kultamaalinen reunus ja punainen esirippu tuovan mieleen Bulevardilla sijaitsevan vanhan Aleksanterin teatterin. Esityksen kuluessa selviää, että mielleyhtymä ei ole sattumaa.
Ensimmäisenä varsinaisena ohjelmanumerona Saad laulaa syvälle sieluun porautuvalla äänellään arabiankielisen rakkauslaulun. Salmenkallion vapaasti kääntämät sanat ovat melodian herkkyyttä vastaan draamallisen pysäyttävät.
Kun julmuudesta tulee arvon mitta velvollisuuteni on olla kova. Anna julmuuteni anteeksi jo etukäteen, velvollisuuteni on näyttää haavani. Menneisyyteni on musta ja täynnä virheitä. Olen tehnyt asioita joista et ole edes kuullut. Mieti tarkkaan ennenkuin määrittelet rakkauteni.
Kokonaisuutena esitys koostuu irrallisista episodeista, joita sitovat toisiinsa huolella valitut yksityiskohdat. Näin esimerkiksi espoolaistaustaisen Salmenkallion isoisän sotamuistot kohtaavat Saadin ja Hasanin tuoreemmat kokemukset Irakin ja Syyrian pommitusten keskellä.
Esityksen arkisilla tarinoilla on kokonaisuuden kautta aukeavia merkityksiä. Yhtenä kokoavana teemana käsitellään sukupuolirooleja, toisena sukupolvien kohtaamista.
Kun yhdessä kohtauksessa olohuoneen matolla harppova Salmenkallio kertoo vaeltavansa sisarineen talvisessa metsässä tädiltään perityissä juhlahepenissä, toisessa Saad ja Hassan makailevat pikkupoikina bagdadilaisen tähtitaivaan alla luoden samalla kaihoisia katseita esitystilan kattolamppuun.
Keskinäisessä työnjaossa Salmenkallio ja Saad keskittyvät enemmän musisointiin ja tarinoiden kertomiseen Hasanin esittäessä fyysisen teatterin, nukketeatterin ja esineteatterin keinoin jopa jonkinlaisia mininäytelmiä.
Yhden kohtauksen aluksi Hasan kertoo, kuinka Irakissa teatteria opiskelevat lähinnä miehet, joiden on siksi esitettävä myös naisten roolit. Seuraavaksi hän esittää koko kehollaan, miten hän aikanaan harjoitteli kotonaan naiseksi muuntumista sonnustautumalla äitinsä punaiseen mekkoon ja huulipunaan. Sitten hän kuvaa pienoisnukeilla vanhempiensa tyrmistystä jäätyään harjoittelustaan kiinni.
Tarinan huipentumassa paljastuu, että hänen korkeana virkamiehenä tominut isänsä oli osaltaan vastuussa taiteen tekemisen kannalta absurdeista sukupuolimääräyksistä.
Toisessa Hasanin taikomassa visuaalis-fyysisessä novellinäytelmässä hän tanssii rakkaansa kanssa teatterin lavalla samaan aikaan, kun kadulla teatterin edessä kuolee sotilaita kadulle. Tässä hänen tanssipartneriaan ilmentää naisen iltapuku ja sotilaita paperipussista pöydälle varisevat muoviset leikkisotilaat.
Esityksen finaalin lähestyessä Saad kertoo pitkän tarinan hurskaan isoäitinsä kasvotatuoinneista ja Salmenkallio demonstroi viululla länsimaisen ja arabialaisen sävelasteikkojen eroja. Jälkimmäisen myötä koko ensemble yhtyy kohottavaan loppukappaleeseen, jonka suvannot ja nousut ilmentävät sattuvasti koko esityksen kulttuurisen vuoropuhelun luonnetta.
Paikalla olevaan keski-ikäiseen ja ilmeisen kulttuurimieliseen yleisöön esitys tekee selvästi vaikutuksen. Syystäkin, sillä näennäisen kotikutoisesta olemuksestaan huolimatta esitys pitää sisällään sekä monitaiteellista osaamista että vahvaa dramaturgian tajua. Kontakti yleisöön syntyy koskettavien tarinoiden ja yhteisötaiteellisen esillepanon kautta.
Jälkipuinnissa esittäjät avautuvat suunnitelmistaan. Delivery Theatren esitykset sopivat eri kokoisille yleisöille ja yhtä hyvin sisä- kuin ulkotiloihin. Esitystä on tarkoitus myös kehittää niin, että varastoon kertyviä episodeja valitaan yleisön ja tunnelman mukaan.
Edes kylmenevä vuodenaika ei pelota pöyräilevää teatteriryhmää. Tosin hankalimman kelirikkoajan siirtymät on varauduttu hoitamaan julkisilla liikennevälineillä.
Delivery Theatren esityksiä voi tilata osoitteesta s.salmenkallio@gmail.com ja puhelimella numerosta 050 5890078
