Teräväkynäinen taidekriitikko Otso Kantokorpi työskenteli loppuun saakka. Hänen työnsä myös jatkuu. […]
Kuka nyt vahtii taideruhtinaita?
Jari Tamminen
Ihminen ja sota
Arkistoista löytyneet tarinat sisällissodasta saivat uuden elämän sarjakuvataiteilijoiden käsissä.
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
Yhdysvallat ja Israel – kuin natsit ja Häiriköt?
Jerusalemissa nähdyt väkivaltaisuudet muistuttivat jälleen ajatusketjusta hulluus-pähkähulluus-uskonto. […]
Lue lisää… from Yhdysvallat ja Israel – kuin natsit ja Häiriköt?
Rap-jutustelua
Yhdysvalloissa alkunsa saanut rap soveltuu formaattina mainiosti tarinankerrontaan. Vauhdilla pajatettua tekstiä mahtuu yhteen rap-biisiin poplevyn verran, ja yleisö on myös tottunut siihen, että sanoituksissa käsitellään muutakin kuin rakkautta. Rap on ottanut meilläkin paikkansa musiikinlajina, jonka puitteissa yhteiskunnan kommentoiminen tuntuu luontevalta. Suomessa runolauluperinne on verrattomasti vanhempi kuin kirjoitettu kieli. Esimerkiksi Kalevalan tarinat ovat osa jatkumoa, joka […]
Seksikkäät asekauppiaat
Viihdeteollisuus yhdistää kauneuden ja kuoleman. Myös asekauppiaat haluavat osansa tästä muistuttaa katutaiteilija Sampsa. […]
Barbie ja Action Man – näyttely vai mainos?
”Museotoiminnan tavoitteena on ylläpitää ja vahvistaa väestön ymmärrystä kulttuuristaan, historiastaan ja ympäristöstään”, määritellään museolaissa. Sen lisäksi, että museoiden tehtävä on tärkeä, se perustuu myös luottamukseen. Yleisön pitää uskoa, että se, mitä meille esitetään on a) oleellista ja b) riippumatonta. Kulutushyödykkeet, viihdeteollisuus ja mainokset ovat erottamaton osa elämäntapaamme ja ne heijastelevat kansalaisille pedattuja rooleja. Koska ne […]
Katutaide ja mainonta
Saako taiteen päälle laittaa mainoksia? Voiko taide olla mainos? […]
Graffitinäyttely, myös hieman graffiteja
Helsingin taidemuseo HAM onnahteli hakiessaan kosketusta katutaiteeseen. Purkutaide-projekti puolestaan sukelsi suoraan syvään päähän. […]
Saako Riiko Sakkisen teoksia kopioida?
Ideoita ei voi omistaa ja tämä pätee myös taiteeseen. Plagioinnin ja kopioinnin määrittely on usein varsin vaikeaa. […]
Sadan vuoden epäluottamus
”AH-HAH-HAH-HAA, OI-JOI. HUOH”, Petra Laiti nauraa hersyvästi kysymykselle siitä, millaiseksi hän kokee saamelaisten ja Suomen valtion välisen suhteen.
”Luottamustahan ei selkeästikään ole, enkä minä ole edes radikaali näkemyksineni tästä. Näkemys on hyvin yleinen Saamenmaalla, ja tämä päivä kaikista päivistä on hyvin olennainen tässä asiassa.”
Muutamaa tuntia ennen haastattelua liikenneministeri Anne Berner ilmoitti, että saamelaisten alueita halkovan Jäämeren radan valmistelua jatketaan.
”Sanoisin, että syy saamelaisten valtiota kohtaan kokemalle epäluottamukselle on se, että olemme harvoin olleet tilanteessa, jossa asiat olisivat menneet hyvin meidän kannaltamme.”
Tilaajat mahdollistavat journalismimme tekemisen. Liity sinäkin joukkoon, ja pääset lukemaan kaikki juttumme. Tilaa Voima. Oletko jo tilaaja? Kirjaudu.
[…]
