Massikeisari ja eettis-moraaliset kysymykset

Björn Wahlroos on siitä kiitollinen julkisuuden henkilö, että hän on varsin suorasanainen. Hänen kanssaan ei tarvitse olla samaa mieltä tätä ominaisuutta arvostaakseen. Sampo-konsernin ja metsäjätti UPM:n hallituksen puheenjohtaja, Nordea-pankin suuromistaja ja pitkäaikainen hallituksen puheenjohtaja on muun muassa toistuvasti painottanut, että yrityksillä ei ole moraalia. ”Yritysten tehtävä on tuottaa mahdollisimman paljon varallisuutta omistajilleen, ne eivät ole hyväntekeväisyysorganisaatioita. […]

Lue lisää… from Massikeisari ja eettis-moraaliset kysymykset

Louis Vuitton -pisarasuoja, 750 euroa. Melko kreisiä.

Luksus voi tarkoittaa montaa asiaa. Se voi tarkoittaa jotain kivaa hemmotteluhoitoa tai vaikkapa herkkua. Jotain sellaista kivaa, josta tulee hyvä olo. Ja sitten toisaalta luksus voi myös tarkoittaa jotain huikean kallista ja turhaa. Huikean kallis ja turha ei kuitenkaan itsessään tuota mielihyvää mitenkään automaattisesti. Mielihyvän tunteen voi tuoda muiden (ehkä/toivottavasti/kuviteltu) käyttäjään kohdistama ihailu. Kalliilla tavaralla huikentelu […]

Lue lisää… from Louis Vuitton -pisarasuoja, 750 euroa. Melko kreisiä.

Jos vastuullisuutta ei ole tarjolla, niin mitä tehdä?

Kengät ovat kulutushyödykkeitä ja niitä me kaikki tarvitsemme. Kuten niin moneen muuhunkin asiaan, myös kenkien valmistamiseen liittyy ongelmia. Eettisen kaupan puolesta -yhdistys (Eetti) on jälleen tutkinut lenkkari- ja tennarifirmojen toimintaa, ja jälleen kaikki tutkitut firmat floppasivat pahasti. Tulokset ovat luettavissa tuoreesta Ränkkää brändi -selvityksestä. Vaikka erilaiset lupaukset vastuullisuudesta, eettisyydestä ja maailman parantamisesta ovat vakiinnuttaneet paikkansa osana […]

Lue lisää… from Jos vastuullisuutta ei ole tarjolla, niin mitä tehdä?

Turhaan tilatut ja palautetut vaatteet? ”Rakastamme niitä”, toteaa verkkokauppa

Nykyään kaiken saa tilattua netistä ja mehän tilaamme. Koska rahdin ympäristövaikutuksista harvemmin puhutaan, niin ne eivät myöskään usein ole kuluttajilla mielessä tilausta tehdessä. Sen lisäksi, että suomalaiset ovat ahkeria tilaamaan tuotteita verkosta, olemme myös ahkeria palauttamaan niitä. Tätä matalaa kynnystä palauttaa esimerkiksi netistä tilattuja vaatteita selittää osaltaan se, että monet kauppiaat mainostavat toimitusten ja palautusten olevan […]

Lue lisää… from Turhaan tilatut ja palautetut vaatteet? ”Rakastamme niitä”, toteaa verkkokauppa

Graffiti, museokamaa

Vuonna 2000 nykytaiteenmuseo Kiasmassa järjestettiin ensimmäistä kertaa urbaaniin taiteeseen keskittyvä URB-festivaali, ja sen ohjelmistoon kuului myös graffiteja. Vuonna 2001 poliisi esitti Kiasmalle virka-apupyynnön. Siihen vedoten poliisi haki tutkinnallisista syistä festivaalin arkistoon kertyneet valokuvat, videot ja muun graffitiin liittyvän aineiston.  ”Eivät he varmastikaan tulleet siitä hullua hurskaammiksi. Mutta tarkoitus olikin varmasti luoda kuva uhasta, joka asetti […]

Lue lisää… from Graffiti, museokamaa

Graffitigalleristin suuri kädenjälki

Umut Kiukas avasi galleriana ja spraymaalikauppana toimivan Make Your Mark Galleryn vuonna 2011 Helsingin Suvilahteen.  ”Lähtökohtana ja toiminnan ytimenä oli muuttaa sitä, miten graffitiin suhtaudutaan. Olen itse nähnyt läheltä Stop töhryille -projektin haittapuolet ja kuinka media julkaisi sellaisenaan poliisin tiedotteita, joissa meidät leimattiin ammattirikollisiksi ja narkkareiksi. Piti tehdä jotain, jotta graffitin arvostus saataisiin nousemaan.” Päätös […]

Lue lisää… from Graffitigalleristin suuri kädenjälki

Miten suhtautua yritysvastuupuheeseen?

Yksi kaikkien aikojen merkittävimmistä taloustieteilijöistä, Milton Friedman esitteli yleisölle vuonna 1970 Friedmanin doktriinin. Siinä yrityksen vastuu rajautuu vain ja ainoastaan siihen, että pitää tuottaa rahaa omistajille. Kaikki muu harhauttaa tuosta (lähes pyhästä) tavoitteesta ja sellainen pitää siis lopettaa heti. Friedmanin ajatuksesta seuraa jopa huomio siitä, että puhe yritysvastuusta altistaa jo itsessään yrityksen moraaliselle arvioimisella ja siksikin […]

Lue lisää… from Miten suhtautua yritysvastuupuheeseen?

Mikromuovi maassa, meressä ja ilmassa

Muoviroska on aikamme vitsaus ja viheliäinen sellainen. Mikäli kaukaisessa tulevaisuudessa planeettaamme tutkitaan arkeologisin kaivauksin, aikamme tunnistetaan muoviroskasta. Muovi keksittiin ja esiteltiin yleisölle hieman 1800-luvun puolivälin jälkeen, mutta vasta 1900-luvulla sen teollinen tuotanto käynnistyi toden teolla. Vuosisadan loppua kohden tuotetun muovin määrät kasvoivat dramaattisesti ja historian saatossa sitä on valmistettu miljardeja tonneja. Tuotannon tahti myös kiihtyy: […]

Lue lisää… from Mikromuovi maassa, meressä ja ilmassa

Murha-Kustaa ja muita graffiteja

”Edustamme yhteiskuntaluokkaa, jota vuonna 1918 Mannerheimin hyväksynnällä murhattiin sorakuopilla ja vankileireillä. Olemme työväenluokan asialla ja vastustamme fasismia”, graffitiryhmä AMC avaa. Nykyaikaisen graffitin syntyyn liittyi halu tulla nähdyksi ja kuulluksi. Maalaajat olivat Yhdysvaltojen suurkaupunkien slummien asukkaita, joiden ääni ei kuulunut, mutta metron kylkeen maalattu nimimerkki saattoi reissata kaupungin laidalta toiselle ja huutaa tekijänsä nimeä. Tekemällä näkymättömän […]

Lue lisää… from Murha-Kustaa ja muita graffiteja

Kuka omistaa graffitin?

Graffitit ja katutaide tunkevat silmiimme monia eri reittejä. Sen lisäksi, että kohtaamme niitä luonnollisessa ympäristössään – julkisessa tilassa – myös viihdeteollisuus ja mainostajat ovat napanneet niitä käyttöönsä. Näkyvyys on tehnyt alakulttuuria tunnetuksi, mutta monet taiteilijoista ovat jääneet nuolemaan näppejään. Kuvaston levitessä on herännyt kysymys, onko soveliasta hyödyntää teoksia kaupallisesti luvatta ja korvauksetta. Suomessa aiheesta ei […]

Lue lisää… from Kuka omistaa graffitin?

0
    0
    Ostoskorisi
    Ostoskorisi on tyhjäPalaa kauppaan